Seitsemän tonnin palkka kutistui viiteen
Palkallisia lomia ei ollutkaan, eikä ruokataukoa. Lääkäriliiton lakimiesten mukaan on turha olettaa, että työnantajat pitävät työsopimusta tehdessä työntekijän puolia.
Jarkko oli aiemmin työskennellyt kunnallisella terveysasemalla, jossa palkka oli ollut noin 5 500 euroa. Nyt työpaikan vaihtaminen houkutteli, kun yksityispuolella oli tarjolla sopimus, jossa palkka olisi työnantajan mukaan "kaikkineen noin 7 000 euroa kuukaudessa". Työ tosin saattaisi edellyttää käyntiä useissa toimipisteissä.
Työnantaja kertoi neuvotteluissa nopeasti myös jotakin lomapalkasta. Jarkko ei kuitenkaan perehtynyt yksityiskohtiin, koska hän ajatteli, että laki joka tapauksessa takaa kohtuulliset ehdot.
Työt alkoivat hyvin, kunnes ensimmäisenä yllätyksenä tuli se, että ruokailu ei kuntapuolen tapaan enää sisältynytkään työaikaan. Sen sijaan ruokatauoista kertyi viikoittain ylimäärästä työsidonnaista aikaa lähes 2,5 tuntia. Tämä ei kuitenkaan lannistanut Jarkkoa, koska palkka oli huomattavasti parempi.
Kesän koittaessa yllätys oli suurempi. Lomia suunnitellessaan Jarkko kuuli, ettei palkallisia lomia ollutkaan. Hätääntyneenä hän luki työsopimuksen uudelleen. Siitä kävi ilmi, että 7 000 euron palkkaan oli sisällytetty lomakorvaus, joka oli ensimmäiseltä vuodelta 9 % ja sen jälkeen 11,5 %. Erillistä lomaa ei maksettaisi. Kun Jarkko kysyi asiaa, hänelle kerrottiin, että toki olisi mahdollisuus maksimissaan viiden viikon palkattomaan vapaaseen.
Jarkko laski nopeasti, että jos hän pitäisi 5 viikkoa lomaa, olisi 7 000 euron palkka tosiasiallisesti enää vain 6 195 euroa. Puhumattakaan aiemmista kuntasektorin pitkistä lomista. Lisäksi Jarkko kuuli, että kuntapuolelta tuttua lomarahaakaan ei maksettaisi, koska sekään ei perustu lakiin. Siten palkka oli vielä noin 300–400 euroa pienempi.
Jarkko päätyi lopulta tarkastelemaan sopimusta uudessa valossa. Hän laski, että 1–2 kertaan viikossa vakiintuneet työmatkat toiseen toimipisteeseen verottivat lompakkoa matkakustannuksina 200–300 euroa kuukaudessa.
Myöskään pienen lapsen hoitopäivät eivät enää olleetkaan palkallisia, kuten ne olivat työ- ja virkaehtosopimusta noudatettaessa. Pienen lapsen isänä Jarkko tiesi, että näitä tulee kertymään muutama vuodessa. Tästä syntyi palkan menetystä keskimäärin 150–200 euroa kuukaudessa.
Ilman työehtosopimusta hänellä ei ollut myöskään työsopimuksen perusteella oikeutta pidempiin palkallisiin sairauslomiin, palkalliseen hoitovapaaseen tai iltatyön korvauksiin.
Jarkko tunsi olonsa hieman huijatuksi.
Jarkon nimi on muutettu.
Miten Jarkon tapaus ratkesi?
Miten sopimusta kirjoitettaessa olisi kannattanut toimia? Lääkäriliiton lakimies Konstantin Laakkonen suosittelee käyttämään jäsenille tarjolla olevaa mahdollisuutta tarkistuttaa työsopimus etukäteen – eli ennen sen allekirjoittamista. Liiton lakimiehiin voi ottaa -yhteyttä helpoimmin sähköpostitse: lakimiehet@laakariliitto.fi
– Usein meiltä kysytään vasta, kun esimerkiksi käy ilmi, että lomat onkin sisällytetty palkkaan. Tällöin huomaamme sopimuksesta usein muitakin epäkohtia.
Laakkosen mukaan epämääräisten sopimusten tarjoaminen on yleistä yksityissektorin työsuhteissa, joissa kollektiivista työehtosopimusta ei ole. Myös vuokralääkäriyritysten kanssa on ollut ongelmia.
– Vuokratyöntekijöiden osalta työn-tekijöitä suojaa tosin osin työsopimuslain vaatimus tarjota vähintään samat ehdot kuin tilaaja eli kunta. Osa työn-antajista ei kuitenkaan ainakaan myönnä tietävänsä tätä, joten kuntapuolen lomia ja ehtoja ei tarjota.
Jarkko otti yhteyttä Lääkäriliiton lakimiehiin. Hän kuuli, että tapaus ei -ollut ensimmäinen.
– Tällaisissa tapauksissa saamme usein vedottua osittain kunnan ehtoihin, mikäli kyse on vuokratyöstä, jossa vuokratyön teettäjän tulisi lain mukaan noudattaa vähintään tilaajan ehtoja, Laakkonen sanoo.
Jarkon asemaa tämä paransikin huomattavasti, koska vuokratyötä tehtiin kunnalle. Kaikkia sopimuksen epäkohtia tämäkään ei ratkaise.
– Esimerkiksi loman antaminen tuntiperusteisen palkan osalta loma-korvauksena on lain puitteissa mahdollista, jos asiasta on nimenomaisesti sovittu ja tämä näkyy myös palkkalaskelmissa.
Sopimuksen tarkastuttaminen ennakkoon on varmin tapa välttää -ongelmat.
Tarkista työsopimuksesta nämä asiat
Pyydä sopimus tai keskeiset ehdot nähtäväksi. Näytä sopimusluonnos tarvittaessa Lääkäriliiton lakimiehelle. Jos teet sopimuksen yksin, tarkista ainakin nämä:
Minkä mukaan sovitaan? Noudatetaanko työpaikassa työ- tai virkaehtosopimusta vai toimitaanko vain työsopimuslain mukaan? Työsopimuslain mukaiset vähimmäisehdot ovat huomattavasti huonommat.
Työtehtävät ja työnkuva. Tarkista, että nämä vastaavat sovittua ja ne on ilmaistu riittävän täsmällisesti.
Toimipaikka. Sovi toimipaikasta / työn tekemisen paikasta sitovasti.
Kokonaispalkkaus. Tarkista Lääkäriliiton sivuilta, että kokonaispalkkaus vastaa liiton suosituksia kohtuulliset työajat huomioiden.
Työaika. Yksityisellä puolella ei ole päivystysvelvoitetta: tarkista, että et sitoudu yli- ja lisätöihin, päivystämään tai ilta-, yö- ja viikonlopputöihin sopimatta korvausta. Sovi myös työajan sijoittamisesta. Älä tee ns. nollatuntisopimusta (työskentelyaika esim. 0–38 h), jos et sitä itse toivo.
Lomat ja lomarahat. Maksetaanko loma erillisenä korvauksena vai palkallisena lomana? Selvitä myös, maksetaanko lisäksi työehtosopimukseen perustuvaa lomarahaa.
Kilpailukielto. Älä suostu ilman erityisen painavaa syytä.
Koeaika. Koeaika voi olla enintään 6 kuukautta ja määräaikaisissa palvelussuhteissa enintään puolet palvelusuhteen pituudesta.
Irtisanomisaika. Yksityispuolella kirjauta sopimukseen, että se voidaan irtisanoa kohtuullisen irtisanomisajan jälkeen. Julkisen puolen määräaikainen virkasuhde voidaan irtisanoa suoraan lain perusteella, vaikka asiasta ei olisi sovittu. Yksityissektorilla määräaikaisuus periaatteessa sitoo, jos siinä ei ole irtisanomisehtoa.
Lähde: Lääkäriliiton lakimiehet
