Psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyyksien koulutusvaatimukset
Vuosina 1995-2002 Lääkäriliitto on myöntänyt 147:lle psykiatrian erikoislääkärille psykoterapian erityispätevyyden. Näistä 84:lle on myönnetty myös psykoterapian kouluttajan erityispätevyys. Psykoterapian koulutuskentän aktiivisuuden takia psykiatrien psykoterapian erityispätevyyden ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyyden koulutusvaatimukset on täydennetty ja ajantasaistettu.
Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 8.6.1995 Suomen Psykiatriyhdistyksen esityksestä psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan uudet erityispätevyydet. Silloin arvioitiin, että Suomessa vakiintuneiden psykoterapiamuotojen koulutusjärjestelmät olivat kehittyneet ja yhdenmukaistuneet siinä määrin, että pidettiin mahdollisena myöntää erityispätevyyksiä neljään eri psykoterapiamuotoon: psykoanalyyttinen psykoterapia, kognitiivinen psykoterapia, perheterapia ja ryhmäpsykoterapia (1).
Kuluneen seitsemän vuoden aikana psykoterapian koulutuskentän yleinen aktiivisuus, siihen liittynyt psykoterapiakoulutusten rakenteiden monipuolistuminen ja psykiatrien halukkuus pätevöityä psykoterapiassa tämän koulutuskentän puitteissa on johtanut tarpeeseen sekä tarkistaa että kehittää erityispätevyyksien koulutusvaatimuksia. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 4.6.2002 Suomen psykiatriyhdistyksen psykoterapian pätevyyslautakunnan esityksestä erityispätevyyksien tarkistetut koulutusvaatimukset.
PSYKOTERAPIAN ERITYISPÄTEVYYKSIEN TAUSTA
Psykoterapeuttikoulutuksella on Suomessa yli kolmikymmenvuotinen perinne. Se on rakentunut keskeisesti yksityisten koulutusyhteisöjen varaan. Rajapyykkejä sen kehityksessä ovat olleet Lääkintöhallitukseen vuonna 1979 perustettu psykoterapian kehittämistä koordinoiva asiantuntijaryhmä, Mielenterveystyön komiteamietintö vuodelta 1984 (1), Lääkintöhallituksen ohjekirje 4/1984 Psykoterapian kehittäminen julkisessa terveydenhuollossa (2), jossa määriteltiin psykoterapian kaksi koulutustasoa, erityistaso ja vaativa erityistaso, ja opetusministeriön Psykoterapiatoimikunnan mietintö vuodelta 1989 (3). Nämä ohjeistukset jäsensivät psykoterapian kentässä jo organisoitunutta ja yhä laajenevaa psykoterapiakoulutusta. Vakiintuneimmat muodot syntyivät psykoanalyyttisesti suuntautuneen yksilöterapian, kognitiivisen psykoterapian, ryhmäpsykoterapian ja perheterapian alueille.
Sen jälkeen kun lääkintöhallitus lakkautettiin, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen muodostettiin psykoterapian asiantuntijatyöryhmä. Se toimi psykoterapiakoulutusten kehittämisessä asiantuntijaneuvottelukuntana koulutuskriteerejä koskevissa kysymyksissä. Sen julkaisemassa kirjassa Psykoterapia Suomessa (1995) (4) todetaan, että maassa oli kirjan julkaisuvuonna n. 2 000 erityistason tai vaativan erityistason psykoterapeuttia. Vuoden 2003 alussa TEO:n rekisteröimien psykoterapeuttien lukumäärä oli 3 190. Tämä osoittaa mielenterveysalan työntekijöiden suurta kiinnostusta ja tarvetta psykoterapiataitojen hankkimiseen. Tässä kirjassa määriteltiin myös kolmas psykoterapiakoulutuksen taso, erityistason ja vaativan erityistason väliin asettuva ylempi erityistaso. Tämän pätevyyden saavuttaneilla katsottiin olevat edellytykset toimia itsenäisinä psykoterapeutteina, kun erityistason psykoterapeuteilta vaaditaan säännöllistä työnohjausta. Ylemmällä eritystasolla ei ole ollut virallista asemaa, mutta se on palvellut hyödyllisellä tavalla eritystason psykoterapeuttien lisäkoulutuksen tarvetta.
Laki terveyden huollon ammattihenkilöistä 559/1994 ja Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564 /1994 2 pykälä määrittelivät oikeuden psykoterapeutti-nimikkeen käyttöön edellä kuvatun koulutuskehityksen ja tasomäärittelyn pohjalta. Asetus kiteytti ja vahvisti lainsäädännöllisesti sen psykoterapiakoulutuksen ja psykoterapeuttisen hoidon, joka maahan oli usean vuosikymmenen aikana rakennettu.
Psykiatrit kuten muutkin mielenterveystyön alueella työskentelevät ammattiryhmät olivat hankkineet psykoterapiataitoja yksityisten koulutusorganisaatioiden ylläpitämissä koulutuksissa sekä suunnitelleet ja käynnistäneet koulutusohjelmia. Lääkärien erityispätevyysjärjestelmän perustamisen jälkeen vuonna 1993 oli selvää, että psykiatrian alueella oli sekä suuri valmius että myös tarve suppeaa spesialiteettia vastaavan psykoterapian erityispätevyyden perustamiseen.
Psykoterapian erityispätevyyksiä perustettiin kaksi, psykoterapian erityispätevyys ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyys. Jakoa perusteltiin seuraavasti: Psykoterapiaa koskevat erityispätevyydet eroavat muista vastaavista lääkärin erityispätevyyksistä johtuen psykoterapian toisaalta muusta lääketieteestä poikkeavasta hoidon teknologiasta ja toisaalta sen muuhun lääketieteelliseen hoitoon verrattuna erilailla määrittyvästä hallinnollisesta asemasta. Biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä on olemassa selkeä akateeminen meritoitumisjärjestelmä ja sen mukainen opettajien pätevöitymisen urakehitys (opinnäytetyöt, akateemiset opettajat). Psykoterapiassa ei toistaiseksi ole olemassa virallisesti vahvistettuja opettajapätevyyksien kriteereitä. Jotta potilaan ja lääkärin vuorovaikutuksen tutkimus ja opetus voisi jäsentyä ja kehittyä osana lääketiedettä, on välttämätöntä luoda tämän kehityksen ensimmäisenä askeleena selkeä osaamisen kehittymiseen tähtäävä pätevöitymiskehys lääkärin vuorovaikutustaidoille ja spesifisten psykoterapiatekniikoiden omaksumiselle... ...Välttämättömän työnohjauksen laadunvarmennus psykoterapiassa ja työnohjaajilta edellytettävät koulutuskriteerit ovat tähän asti olleet muodollisesti määrittelemättä(5).
Pidettiin siis tarpeellisena määritellä myös psykiatrien psykoterapian koulutuksessa kouluttajilta edellytettävät pätevyysvaatimukset. Kolmesta olemassa olevasta psykoterapiakoulutuksen tasosta ylin eli vaativan eritystason koulutus asetettiin psykoterapian kouluttajan erityispätevyyden koulutusvaatimukseksi ja ylemmän erityistason koulutus psykoterapian erityispätevyyden koulutusvaatimukseksi.
Kiinnostus psykoterapian erityispätevyyksien edellyttämään koulutukseen on ollut vilkasta. Vuosina 1995-2002 Lääkäriliitto on myöntänyt 147 erikoislääkärille psykoterapian erityispätevyyden. Näistä 84:lle on myönnetty myös psykoterapian kouluttajan erityispätevyys. Hankittujen pätevyyksien suurehko lukumäärä kuluneen 7 vuoden aikana koulutuksen monivuotisuuden huomioon ottaen perustuu osittain siihen, että psykoterapian erityispätevyyksien perustamisen jälkeen monilla psykiatreilla oli jo erityispätevyyksien edellyttämä psykoterapiakoulutus. Vuoden 2002 aikana Lääkäriliitto myönsi 10 psykiatrille psykoterapian erityispätevyyden, joista kahdelle myönnettiin myös psykoterapian kouluttajan erityispätevyys.
Tässä nyt esitettävät tarkistetut ja täydennetyt psykoterapian erityispätevyyksien koulutusvaatimukset eroavat aikaisemmista siten, että ne sisältävät eri psykoterapiasuuntausten ominaispiirteisiin sovitetut omaa terapiaa ja työnohjauksen luonnetta koskevat vaatimukset. Kahdesta eri koulutuskokonaisuudesta muodostuville yhdistelmäkoulutuksille on myös luotu omat kriteerit samoin kuin kouluttajan erityispätevyyteen johtaviin koulutuksiin on nyt laadittu yksityiskohtaiset säännökset.
