Potilasturvallisuus tehdään yhdessä
Potilas- ja asiakasturvallisuuteen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota lääkärien ja muiden sote-ammattilaisten koulutuksessa. Tärkeää on myös moniammatillinen yhteistyö.
– Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri on osa arjen toimintaa. Potilasturvallisuus paranee, kun vahingoista otetaan opiksi, korosti potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling.
Tapahtumassa oli esillä myös ePostereita eli sähköiseen muotoon tehtyjä postereita, jotka esitetään julisteseinän sijaan isolla näytöllä.
Hoidon ja hoivan turvallisuuteen liittyvät haasteet kasvavat. Samaan aikaan Suomessa ei ole kansallista tahoa, joka vastaisi potilasturvallisuuden kehittämisestä. Yksi vastaus tähän huoleen ovat valtakunnalliset, moniammatilliset Potilas- ja asiakasturvallisuus -päivät, jotka järjestettiin nyt toista kertaa peräkkäin.
Tämänvuotisen tapahtuman teemat nousivat sosiaali- ja terveysministeriön potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiasta 2017–2021, jonka toimeenpano on parhaillaan käynnissä eri puolilla Suomea.
– Tällä hallituskaudella kiinnitetään huomiota potilas- ja asiakasturvallisuuteen sekä potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen, jotka ovat osa palvelun laatua, lupasi johtaja Jaska Siikavirta sosiaali- ja terveysministeriöstä tapahtuman avauspuheessaan.
Koulutuksesta ei saa tinkiä
Moniammatillisessa paneelikeskustelussa korostettiin riittävän koulutuksen ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä.
– Potilas- ja asiakasturvallisuuden pitäisi olla keskeisenä osana sote-ammattilaisten perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Tässä on vielä paljon kehitettävää, totesi potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling Potilasvakuutuskeskuksesta.
– Suomessa on ihan ok, että jos esimerkiksi kirurgi on valmistunut kaksi- tai kolmekymmentä vuotta sitten, on hänen omalla vastuullaan, onko ammattitaito pysynyt ajan tasalla. Näin ei pitäisi olla.
Lääkäriliiton suosituksen mukaan jokaisella lääkärillä tulee olla oikeus ammatillisen kehittymisen edellyttämään työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella vähintään kymmenen työpäivää vuodessa.
Monissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä on parhaillaan käynnissä yt-neuvotteluja. Panelistit pelkäsivät, että niillä voi olla vaikutusta myös täydennyskoulutuksen toteutumiseen. Koulutuksesta ei pitäisi tinkiä.
– Jos osaamista ei pidetä yllä, se vaarantaa potilasturvallisuutta, Welling muistutti.
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan varadekaani Outi Salminen peräänkuulutti moniammatillista koulutusta potilasturvallisuusasioissa. Esimerkiksi rationaalista lääkehoitoa voitaisiin edistää yhteistyöllä.
– Moniammatillisen koulutuksen tieltä olisi raivattava pois asenteellisia ja hallinnollisia esteitä, Salminen sanoi.
Moniammatillinen yhteistyö tuo tulosta
Potilas- ja asiakasturvallisuus 2019 -tapahtuman pääjärjestäjä oli Fioca. Muut järjestäjätahot olivat Farmasialiitto, Hoitotyön tutkimussäätiö, Lääkäriliitto, Potilasturvallisuusyhdistys, Potilasvakuutuskeskus, Sairaanhoitajaliitto ja ensimmäistä kertaa myös sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
– On ollut ilo työskennellä järjestäjäkumppanien kanssa. Tämänvuotinen tapahtuma on toinen tällä kokoonpanolla sillä erolla, että nyt mukana on myös Talentia, kertoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
– Viime vuonna tapahtuman nimi oli vielä Potilasturvallisuuspäivät. Järjestäjätahojen yhteistyö tapahtuman uutta nimeä myöten korostaa sote-integraatiota.
Kaksipäiväisessä tapahtumassa kuultiin esityksiä muun muassa kansallisista terveydenhuollon laaturekistereistä, riskien hallinnasta suuronnettomuustilanteissa, vanhusten hoidon haasteista ja farmasian alan ratkaisuista lääkehoidon haasteisiin. Aiheena oli myös potilaan mukaan ottaminen potilasturvallisuuden kehittämiseen.
– Yhteistyössä on voimaa, ja se toteutuu tässä tapahtumassa hyvin. Tästä on hyvä jatkaa, Heistaro sanoo.
Potilas- ja asiakasturvallisuus 2019 -tapahtuma järjestettiin Vantaalla 30.–31. lokakuuta.
