Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 11.6.2007 työryhmän selvittämään mahdollisuuksia laajentaa kunnallisen palvelusetelin käyttöalaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteli lisäisi asiakkaan valinnanvapautta, monipuolistaisi palvelurakenteita ja edistäisi kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Työryhmä päätti työnsä kesäkuussa 2008 ja esitti yksimielisesti uutta lakia sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusetelistä. Laki on ollut laajalla lausuntokierroksella syksyn aikana. Jos laki saa eduskunnassa kannatusta, se voisi tulla voimaan 2009 vuoden aikana.

Lain mukaan kunta päättäisi palvelusetelin käyttöönotosta. Kunta hyväksyisi palvelun tuottajat joko kilpailuttamalla tai hyväksymällä kaikki vaatimukset täyttävät palveluntuottajat. Kunta määräisi palvelusetelin arvon itsensä tuottaman vastaavan palvelun hinnan pohjalta. Potilaalle jäisi maksettavaksi omavastuuosuus eli hänen ostamansa palvelun ja palvelusetelin arvon erotus. Palveluseteli sopisi sellaisiin palveluihin, jotka voidaan tuotteistaa ja joiden hinnasta ja laadusta olisi tarpeeksi tietoa kunnalla ja asiakkaalla. Potilaan pitäisi pystyä toimimaan kuluttajan tavoin. Palveluseteliä ei käytettäisi kiireellisessä hoidossa.

Perusterveydenhuolto voisi hyödyntää palveluseteliä erikoislääkärikonsultaatioissa. Perusterveydenhuoltoa halutaan vahvistaa ja saada sinne erikoislääkäriosaamista. Voi olla ongelmallista lähettää erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin. Erikoislääkäreitä ei yksinkertaisesti riitä lähetettäväksi sairaaloista terveyskeskuksiin, etäisyydet voivat olla ongelma ja työvälineetkään eivät välttämättä ole riittävät terveyskeskuksissa.

Yksityislääkäritoiminta on Suomessa varsin laajaa sekä maantieteellisesti että määrällisesti. Suurimmat yksityisellä sektorilla edustetut erikoisalat ovat silmätaudit, naistentaudit, kirurgia, erityisesti ortopedia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastentaudit, ihotaudit, sisätaudit ja psykiatria. Ainakin näiden erikoisalojen hyödyntäminen palvelusetelin avulla olisi järjestettävissä ja palvelisi potilaiden etua. Yleislääkärin on vaikea hallita kaikkia erikoisaloja. Yksi erikoislääkärikäynti voi antaa nopean ratkaisun ongelmiin ja säästää näin myös kustannuksia. Erikoissairaanhoidossa palveluseteli voisi olla käyttökelpoinen leikkaustoiminnassa erityisesti tilanteissa, joissa leikkausjonot ovat ylittäneet hoitotakuurajat. Näitä tapauksia ovat ovat ei-kiireelliset leikkaushoidot. Yhtenäiset hoidon kriteerit on tarkistettu laitettaessa potilas jonoon kuntapuolella.

Palvelusetelille olisi varmasti käyttöä potilaan hoidossa ja potilaan hyödyksi - sekä useiden erikoisalojen osalta avohoidossa että kiireettömissä leikkauksissa. Tulevaisuus näyttää päästäänkö palvelusetelin avulla hyödylliseen yhteistyöhön. Hyväksytäänkö palvelusetelilaki ja ottavatko kunnat palvelusetelin käyttöön potilaiden hoidon järjestämisessä? Terveydenhuolto kaipaisi kyllä kaikkia aputoimia toiminnan tehostamiseen. Sairaan parantaminen mahdollisimman nopeasti on kaikkien etu.