Omapihlajan terveysaseman seinällä ei roiku työvuorolistoja. Työnantaja, pirkanmaalainen Pihlajalinna Oy, luottaa henkilökuntansa harkintakykyyn. Asemalla työskentelee viisi lääkäri-hoitaja -työparia, joiden vastaanotoille potilaat listautuvat. Kunkin työparin listalle mahtuu enintään 1000 potilasta.

Kun Omapihlajan terveysasemalla käyvää

Esa Niemistöä

pyytää kuvaan lääkäri

Raimo Puustisen

kanssa, mies ei kieltäydy. Tuoli löytyy alle helposti, ja jutustelusta kuulee, että tunnetaan. Niemistö opastaa Puustisen hoitajapari Auli Arpiaista käyttämään korvalämpömittaria ja varmistaa kuvaajalta, näkyykö korvasta läpi seinällä roikkuva lääkärinvala.

- Esa on kyllä malliesimerkki siitä, että hoidamme potilaita, emme väestöä, terveysaseman vastaava lääkäri Raimo Puustinen kommentoi.

Hän ja Esa Niemistö ovat tunteneet puolisen vuotta. Jos Esalla on kiireellistä asiaa, hän pääsee Raimon puheille samana päivänä, ja jos ei ole hoppu, muutamassa päivässä kuitenkin. Kun tavataan, asiat hoituvat rivakasti, kuten tuttujen kesken on tapana.

- Ja minulle tämä on ihanteellinen työpaikka. Saan samaa palkkaa kuin terveyskeskuksessakin, mutta sen päälle tulee pientä kivaa, joka kannustaa työssä, Puustinen sanoo.

"Pieni kiva" tarkoittaa sitä, että Omapihlajan tilat ovat sisustusarkkitehdin suunnittelemat. Aula on avara ja valoisa, palvelutiski matala ja tuolit kauniin punaiset. Yhdellä niistä kuuluu linnunlaulu, toisella klassinen musiikki. Jos jonotus silti ärsyttää, voi katsoa koivumaisemaa.

Puustisen huoneessa on pöydässä pyöristetty kulma ja seinällä grafiikanlehti. Jos tarvitsee pitää työpäivän päälle strategiapalaveri, mennään pyttipannulle Tillikkaan.

Tavoitteena toimiva ja tuottava terveysasema

Kateellinen kollega ei tukehtuisi pullaansa, Puustinen vakavoituu ja muistuttaa, että taustalla on liiketaloudellinen ajattelu.

Tampereen Kehräsaaressa sijaitseva Omapihlaja on pirkanmaalaisen lääkäripalveluja tuottavan Pihlajalinna Oy:n omistama terveysasema.

Tampereen kaupunki on ostanut Pihlajalinnalta terveyskeskuspalvelut alueille, joilla asuu 10 000 ihmistä. Tamperelaisista noin 37 prosenttia käyttää julkista terveydenhuoltoa, joten Pihlajalinna on sitoutunut ottamaan listoilleen ja hoitamaan enimmillään 4 100 potilasta. Vastineeksi yritys laskuttaa kaupungilta 700 000 euroa vuodessa, eli saman, jonka Tampereen kaupunki on laskenut maksavansa järjestäessään vastaavat palvelut.

Terveysasemalla työskentelee viisi lääkäri-hoitajaparia, joista kaksi on osa-aikaisia. Jos potilaita kertyy yli 4 100, kaupunki maksaa Pihlajalinnalle lisää, ja asema palkkaa uuden lääkärin. Tarkoitus on, että yksi kokopäiväinen työpari hoitaa enintään 1 000 potilaan listaa.

Katteensa yhtiö saa Omapihlajan osalta matalasta hallinnosta ja voimavarojen kohdentamisesta tärkeimpään, eli potilaan hoitoon.

- Omapihlajassa voimme hoitaa asiat alusta loppuun, kuten hyväksi näemme. Tavoitteena on kehittää perusterveydenhuoltoon malli, jossa potilaat saavat hyvää hoitoa ja henkilökunnalla on mielekkäät työskentelyolosuhteet. Jos malli toimii, sitä voidaan soveltaa muissakin kunnissa.

Levollisuus vähentää käyntejä

Kuulostaa hyvältä ja no - hyvältä. Puustisen mukaan toiminta perustuu ajatteluun, joka eroaa merkittävästi perusterveydenhuollosta käytävää keskustelua hallitsevista näkökulmista: hallintolähtöisestä ja teollisesta.

Yleislääkärit Mikko Wirén, Jouko Hietala, Tuomas Koskela, Juho Nummenmaa ja Raimo Puustinen kävivät Omapihlajaa varten läpi perusterveydenhuollon järjestämismalleja. He totesivat, että toiminnan tavoitteena tulee olla sen ydintapahtuman, hoitokohtaamisen, edellytysten turvaaminen.

- Potilaalle on tärkeää, että vastataan puhelimeen, lääkäriin pääsee, henkilökunnalla on aikaa, ja vastaanotolle pääsee uudestaan.

Puustisen mukaan nykyjärjestelmä ei juurikaan palvele näiden tavoitteiden saavuttamista.

- Ajattelemme, että lääkärin työ on käsityötä, jota kukin tekee tyylillään: on tarinoijia, on nopeita. Jokaiselle on annettava mahdollisuus määrittää työrytminsä ja -tapansa.

Omapihlajan työyhteisössä menemiset sovitaan aamukahveilla ja yhteisillä aterioilla. Työn tekevät lääkäri-hoitaja-työparit, joiden vastaanotoille potilaat listautuvat.

- Potilastilanne katsotaan aamuisin. Jos kesken päivän tulee kiireellinen tapaus, Auli avaa välioven ja kysyy, sopiiko tohtorille vielä yksi. Yleensä sopii, Puustinen kuvaa.

Hän kokee työnhallinnan olevan mallissa hyvä. Tähän vaikuttaa se, että hoitajien koko ammattitaito on käytössä. Puustinen sanoo, että hoitajien vapauksien lisääminen ja siitä asianmukaisen palkan maksaminen on kannattava investointi.

- Kun potilas kokee, että asiat sujuvat, se luo levollisuutta, joka vähentää käyntien määrää.

"Erikoislääkärit pitäisi päästää kuntiin"

Omapihlajan toimivuutta mitataan tutkimuksin, joissa ovat mukana Tampereen kaupunki sekä Tampereen ja Kuopion yliopistot. Kehitystyötä tukee osaltaan Terveysrahasto Oy:n osakkuus. Puustinen ja Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja

Mikko Wirén

arvostavat suuresti myös arkkiatri Risto Pelkoselta saamaansa kannustusta.

- Selvitämme, tuottavatko listautumismalli ja lääkäri-hoitaja-työparityöskentely hoidollisia ja taloudellisia hyötyjä. Seuraamme muun muassa jonotusaikoja, röntgenin ja laboratorion käyttöä sekä potilaiden ja henkilökunnan tyytyväisyyttä. Käytämme myös kliinisiä parametreja, jotka mittaavat esimerkiksi diabeetikkojen ja verenpainepotilaiden hoitotasopainojen säilymistä.

Puustisen mukaan yksityisen sektorin palvelutuotannossa luomia mahdollisuuksia ei yhteiskunnassa vielä kokonaisuudessaan nähdä.

- Niissä kunnissa, joissa tuotamme perusterveydenhuollon palveluita, olemme viestineet, että on sekä taloudellisesti että hoidollisesti järkevää tarjota myös erikoislääkäripalveluita kunnissa sen sijaan, että kirjoitetaan lähetteitä sairaalaan.

- Tätä ei useinkaan ymmärretä, ilmeisesti osin ideologisista syistä. Yksityissektorin kampittamisen halu tuntuu omituiselta, kun kunnat muutoin ovat tarkkoja kuluistaan. Kun potilas käy erikoislääkärin vastaanotolla lähellä kotiaan, kustannus on selvästi pienempi, kuin jos hän jonottaisi keskussairaalaan.

Pihlajalinna aikoo kehittää toimintaansa niin, että siitä tulisi lääkäreille koko työuran mittainen työnantaja.

- Olen keikkalääkärijärjestelmää kritisoivien kanssa samaa mieltä siitä, että työsuhteet ovat liian lyhyitä ja lääkärit usein kokemattomia vastuuseensa nähden. Tavoitteemme on, että lääkärit työskentelisivät yrityksemme kautta vähintään vuoden samassa paikassa. Heille pyritään takaamaan myös seniorilääkärin tuki.

Luottamusta edistää työhyvinvointia

Puustinen toivoo, että julkisella sektorilla ymmärrettäisiin, miten paljon joustavuus ja luottamus edistävät työhyvinvointia.

- Lähdemme siitä, että ammattilainen osaa harkita työtapansa ja päiviensä pituuden sekä valita itselleen koulutukset, joilla käydään työajalla ilman erillisiä anomuksia.

Yrityksen filosofiaan kuuluu, ettei organisaatiokaaviosta löydy muita johtajia kuin toimitusjohtaja. Sen sijaan on vastuuhenkilöitä, jotka huolehtivat siitä, että homma pyörii. Kun tavoitteet ylittyvät, siitä palkitaan.

- Yritysmuotoisessa toiminnassa on mahdollisuus siihen, että viivan alle mahdollisesti jäävää ylimääräistä hyvää jaetaan myös työntekijöille. Kunnilla on tähän yleensä vähäiset mahdollisuudet.

Toimintaa yli 20 kunnassa Pirkanmaalla

Pihlajalinna Oy on vuonna 2001 perustettu pirkanmaalainen yritys, jolla on toimintaa yli 20 pirkanmaalaisessa kunnassa. Omia lääkäriasemia on viisi, ja ne sijaitsevat Tampereella, Ylöjärvellä, Ikaalisissa, Hämeenkyrössä ja vuoden 2008 alusta lähtien Akaassa. Oma sairaalayksikkö aloittaa joulukuussa Tampereella.

Pihlajalinna oli 2001-2005 Suomen nopeimmin kasvanut yritys. Laaduntunnustus syyskuussa 2007. Luottoluokka AAA.

Palvelut: Kunta-asiakkaille sopimuslääkäritoimintaa, jossa asiakas tarjoaa tilat ja Pihlajalinna vastaa muutoin yleis-, erikois- tai työterveyslääkärin toiminnasta, kunnallisten terveysasemien kokonaisulkoistuksia ja erikoislääkäripalveluiden ostosopimuksia. Yrityksille myydään työterveyshuoltoa ja hoivaturvavakuutusta.Yksityisille- ja vakuutusyhtiöille tarjotaan viiden lääkäriaseman ja sairaalayksikön palveluita.

Liikevaihto vuonna 2006: 8,35 miljoonaa euroa, josta noin 60 prosenttia kertyi kuntien perusterveydenhuollon ulkoistuksista, 20 prosenttia erikoislääkäripalveluista, 10 prosenttia työterveyshuollosta ja 10 prosenttia muusta lääkäriasematoiminnasta. Ennakoitu liikevaihto vuonna 2007 11 miljoonaa euroa.

Suurimmat asiakkaat / erikoissairaanhoito: Nokian kaupungin leikkaussalitoiminnot, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitotakuuleikkaukset, Tampereen kehyskuntien (Ylöjärvi, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti) poliklinikka- ja leikkauspalvelut, Ikaalisten ja Parkanon poliklinikka- ja leikkauspalvelut

Suurimmat asiakkaat / perusterveydenhuolto: Tampereen kaupunki, Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä, Parkano, Ikaalinen.

Henkilökunta: Noin 250 työntekijää, joista lääkäreitä 180 ja hoitajia 50.

Omistus: Kotimainen yritys, jonka osakkaina on 140 yhtiön palveluksessa olevaa henkilöä ja 20 prosentin osuudella Terveysrahasto Oy.