Lehti 47: Liitto toi­mii 47/2018 vsk 73 s. 2808 - 2809

Miten pitää toimia väkivalta­tilanteen jälkeen?

Lääkärit kokevat väkivaltaa tai sen uhkaa työssään melko usein. Hyvä jälkihoito on tärkeää työkyvyn ja terveyden turvaamiseksi.

Sari Kosonen
Kuvituskuva 1

Lääkäriliiton Lääkärin työolot ja terveys -tutkimuksen tulosten mukaan jopa yli 40 % lääkäreistä kokee ajoittain työssään väkivallan uhkaa. Väkivaltaa voi kohdata kaikissa työpisteissä. Riski on suurin päivystyspisteissä, joissa vaaratilanteita aiheuttavat useimmiten päihtyneet tai sairautensa takia sekavassa tilassa olevat potilaat.

– Vuosittain noin 200 lääkäriä kokee fyysistä väkivaltaa. Myös seksuaalista väkivaltaa, vainoa ja uhkailua esiintyy. Tarinat, joita kuulee, ovat hurjia. Vaikka asia on iso, siitä puhutaan vain vähän, sanoo LT, lastentautien erikoislääkäri Miia Virta, joka toimi Lääkäriliiton väkivaltatyöryhmän puheenjohtajana.

Työryhmän loppuraportti valmistui tänä syksynä. Se sisältää ohjeita väkivallan uhrille sekä tietoa esimiehen ja työterveyshuollon tehtävistä tilanteen jälkihoidossa. Lisäksi siihen on koottu ohjeita väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisystä työpaikoilla.

Psyykkiset seuraamukset voivat jäädä huomiotta

– Fyysiset vammat hoidetaan, mutta psyykkiset seuraamukset voivat jäädä vähälle huomiolle. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut jää helposti yksin, Virta toteaa.

– Väkivaltatilanteisiin suhtaudutaan usein vähättelevästi. "Hyvä lääkäri ei pienestä hetkahda" tai "vedä lärvit" saatetaan tokaista väkivaltaa kohdanneelle kollegalle.

Väkivaltatilanteen jälkeen uhrin ei pidä jäädä yksin, vaan kertoa tapahtuneesta työkavereille ja läheisille. Asiasta pitää ilmoittaa esimiehelle mahdollisimman pian ja tehdä työturvallisuusilmoitus. Työterveyshuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

– Varaa aika työterveyshuoltoon, vaikka tuntuisi, että se ei olisi tarpeen. Tilanteen läpikäyminen auttaa hahmottamaan tapahtumaketjua ja helpottaa jälkioireita, Virta toteaa.

Apua saa myös Lääkäriliiton luottamuslääkäreiltä ja lakimiehiltä.

Koulutus ei suojaa reaktioilta

Työterveyshuollon tuki on tärkeää trauman kokeneelle.

– Väkivaltaa kokeneen kannattaa olla yhteydessä työterveyshuoltoon senkin takia, että asia saadaan dokumentoitua. Käynnillä arvioidaan myös sairausloman tarve. Siinä tarvitaan yksilöllistä harkintaa. Sairausloman vaihtoehtona voi olla työjärjestelyjä tai työsijoituksen muuttaminen, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Marja Kyrö Kelasta.

Yksi hyvä työterveyshuollon työkalu on työterveysneuvottelu. Siinä työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja käyvät yhdessä läpi tilannetta, työkykyä ja työjärjestelyjä.

Myös läheltä piti -tilanteet voivat traumatisoida.

– Keho pitää kirjaa siitä, mitä on tapahtunut ja mitä olisi voinut tapahtua. On tärkeää ymmärtää reaktioiden automaattisuus: ne eivät ole valittavissa tai päätettävissä, eikä koulutus tai asema suojaa mahdollisilta traumaperäisiltä stressireaktioilta, sanoo Terveystalo Oy:n johtava psykologi Tuija Turunen.

– Trauma on kokemus, joka ylittää sieto- ja käsittelykyvyn. Siksi sitä voi olla vaikea sanallistaa, käsitellä tai muistaa. Traumaattinen tapahtuma voi myös koteloitua, ja siitä muistuttavat triggerit voivat laukaista traumaperäisiä oireita myöhemmin.

Lue myös

Äkillinen, potentiaalisesti traumatisoiva tilanne järisyttää perususkomuksia. Uhri voi alkaa tuntea olevansa huono tai syyllinen tilanteeseen, vaikka ei ole voinut tilanteelle mitään. Hän voi myös tuntea olevansa vaarassa edelleen.

– Traumaperäisiä reaktioita voidaan hoitaa tehokkaasti. Aina voi selvitä, Turunen painottaa.

Juttu perustuu luottamuslääkärien marraskuisessa koulutustilaisuudessa pidettyihin esityksiin.

Lisää aiheesta:

› Lääkäri väkivallan tai vainon kohteena -työryhmän raportti: www.laakariliitto.fi/tutkimus/raportit

› Lääkäri 2019 -tapahtumassa on keskiviikkona 9.1. kurssi Lääkäri väkivallan kohteena. Ohjelma ja ilmoittautuminen: lääkäripäivät.fi

Luottamuslääkärit tukenasi

Lääkäriliiton luottamuslääkärit ovat kokeneita kollegoita, jotka auttavat liiton jäseniä terveydellisissä ongelmissa ja hoitoon hakeutumisessa silloin, kun tuntuu vaikealta hakea apua muualta. Toiminnan pääpaino on apua tarvitsevan lääkärin ongelmien selvittelyssä ja hoidon käynnistämisessä.

www.laakariliitto.fi/yhteystiedot/luottamuslaakarit

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030