Mitä koronapandemia on opettanut – vai opettiko mitään?
Pandemian uhka on ollut tiedossa jo pitkään, mutta COVID-19 on tuonut aiheen agendalle aivan uudella tavalla. Miten pandemioihin tulisi suhtautua jatkossa?
– Ei ole ollut kyse siitä, tulisiko pandemia, vaan siitä, milloin se tulee. Yllättävää on ollut, että vaikutukset ovat olleet suurimmat sellaisissa maissa, joiden valmiuksien etukäteen arveltiin olevan parhaat, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa, toteaa kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo Tampereen yliopistosta.
Monet suhteellisen matalan tulotason maat, kuten Vietnam, ovat sen sijaan pärjänneet pandemian suhteen hyvin. Selityksinä maiden välisiin eroihin ovat mm. testausten määrä, väestön ikärakenne ja muu tautitaakka.
Pandemian suorat vaikutukset voivat olla pienemmät kuin epäsuorat vaikutukset.
– Vaikka itsekin olen ennustanut pandemian tulon, olen hämmästynyt sen vaikutuksista esimerkiksi USA:n, Kiinan ja WHO:n välisiin jännitteisiin. Merkittäviä ovat myös rahoituksen siirtymät. Esimerkiksi suurlahjoittaja Bill Gates siirsi terveydenhuoltoon kohdistuvaa rahoitustaan COVID-19-työhön. Miten käy muille hankkeille, esimerkiksi tuberkuloosi- ja HIV/AIDS-ohjelmille? Koivusalo kysyy.
Mitä COVID-19 on opettanut Suomelle?
COVID-19 on tuonut esiin myös heikkouksia kansallisella tasolla. Koivusalon mukaan lääkärien kansanterveyden osaaminen Suomessa on merkittävästi kaventunut ja kansanterveyden toimien implementaatio on heikolla tasolla.
– Varautumisen pandemiaan pitäisi olla vahvempaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa tilannetta, mutta toimet ovat sairaanhoitopiirien ja kuntien infektiolääkärien harteilla.
Koivusalo toivoo, että opetuksen ja pätevöitymisen osalta tehtäisiin yhteistyötä eri tieteiden ja lääketieteen eri erikoisalojen välillä. Tähän tarpeeseen vastaa osaltaan Lääkäriliiton kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, joka on monialainen ja korostaa laajojen kokonaisuuksien hahmottamista.
Naisten asemaa on parannettava
Naisten rooli globaalissa terveydessä on tärkeä. Yhdysvalloissa vuonna 2015 perustettu Women in Global Health -verkosto pyrkii lisäämään sukupuolten tasa-arvoisuutta maailmanterveyden saralla, ja lisäämään naisten osuutta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon johtotehtävissä.
Paikallisosastoja on perustettu moneen maahan, tänä keväänä myös Suomeen.
– Käsittelimme huhtikuussa pidetyssä avajaistilaisuudessamme mm. korona-asioita. Otamme mielellään uusia kiinnostuneita mukaan toimintaamme, kertoo apulaisprofessori Salla Atkins Tampereen yliopistosta.
Koivusalo ja Atkins esiintyivät terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien verkostoseminaarissa kesäkuun alussa. Seminaarin järjestivät Lääkäriliitto ja sen yhteydessä toimiva kehitysyhteistyöneuvottelukunta (KYNK). Ensimmäinen verkostotapaaminen järjestettiin vuonna 2012, ja siitä lähtien tilaisuuksia on pidetty noin kerran vuodessa. Tänä vuonna tilaisuus järjestettiin koronatilanteen takia etäyhteyksin.
