Mitä hyötyä empatiasta?

Aivotutkija Katri Saarikivi puhui webinaarissa lääkäreille.

Tuoreen tutkimuksen mukaan lääkärin empatiakyky parantaa hoitosuhdetta ja potilaan hoitoon sitoutumista – jopa vauhdittaa potilaan paranemista.

Lääkäriliitto tarjosi jäsenilleen ja lääketieteen opiskelijoille työssä jaksamista tukevan webinaarin kesäkuussa. Luennon piti aivotutkija Katri Saarikivi, aiheena: Miten tukea hyvinvointia ja yhteistyötä poikkeusoloissa? Hän käsitteli empatiaa ja laadukasta vuorovaikutusta, myös digitaalisessa ympäristössä.

Katri Saarikivi toimii aivotutkijana Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä, ja hänen tutkimuskohteinaan ovat oppimisen, empatian ja vuorovaikutuksen aivomekanismit. Saarikivi on tiimeineen selvittänyt, mitä hyötyä empatiasta on erilaisissa työn konteksteissa, miten empatiaa voi mitata ja lisätä, ja miten empatia saataisiin toimimaan paremmin myös tietokonevälitteisessä vuorovaikutuksessa.

Koronakevään aiheuttamassa poikkeustilanteessa jouduttiin työyhteisöissä turvautumaan uusiin vuorovaikutusteknologioihin ja oppimaan uusia taitoja. Poikkeusolot aiheuttivat monissa huolta ja kuormitusta. Aivotutkija listaa joukon liiallisen stressin ja univajeen laukaisemia ajattelun oireita: impulsiivisuus, lisääntynyt häiriöherkkyys, jumitus, mentaalinen lukko, viuhtominen, "liukkaat" aivot sekä "työpöydän" täyttyminen. Saarikivi kertoo, että krooninen työstressi voi johtaa jopa aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksiin, esimerkiksi aiheuttaa kudostuhoa etuotsalohkojen alueella, mutta muutokset ovat onneksi osittain palautuvia. Ihminen sietää kuitenkin vaativassa työssä kovaakin työstressiä, mikäli kokee voivansa itse vaikuttaa työhönsä. Mielenhallinta on työelämässä yhä tärkeämpi taito.

– Ihminen on läpikotaisin sosiaalinen eläin ja meillä on monipuolinen kyky empatiaan. Palautteen ja huomion saaminen on ihmiselle tärkeää – ilman niitä ihminen ei pärjää, Saarikivi sanoo. Yhteistyö ja empatiakyky ovat pitkälti mahdollistaneet ihmislajin selviytymisen.

Nykyisessä vaativassa ja monimutkaisessa työympäristössä on tärkeää hyödyntää kollektiivista älykkyyttä, minkä vuoksi kollegat ovat yhä tärkeämpi voimavara. Voimme yhdessä jakaa työnteon kognitiivista kuormaa. On myös erityisen tärkeää pitää huolta aivojen kunnosta, sillä se vaikuttaa ajattelun laatuun. Aivojen kuntoa voi puolestaan usein arvioida tarkastelemalla ajattelun laatua, ja tunnistamalla yllämainittuja ajattelun oireita.

Siihen, mihin ihmisen pitää aivojaan työssä käyttää vaikuttaa kuitenkin myös teknologia.

– Ihmisäly on teknologisesti täydennettyä ja sosiaalisesti määrittyvää, Saarikivi kuvailee. Hänen mukaansa koneen, tekoälyn voi opettaa huippusuoritukseen älykkyystestissä, mutta ihminen on vahvoilla empatian, merkityksenannon, moraalisten ja eettisten kysymysten ja luovan ajattelun tehtävissä. Teknologia siis muokkaa sitä, mitä ihmisiltä vaaditaan.

Teknologia voi vaikuttaa ajatteluumme myös toisin. Vaikka koulutus on nykyään hyvää, tutkimusten mukaan muun muassa suomalaiset näyttävät pikkuhiljaa tyhmenevän. Älykkyystesteissä suoriutumisemme laskee vuosi vuodelta. Mitä enemmän ulkoistamme koneille taitoja, joita älykkyysosamäärä mittaa, sitä enemmän omat taitomme, kuten keskittymiskyky ja työmuisti heikkenevät, Saarikivi ehdottaa.

Empatia työyhteisössä ja lääkärin työssä

Työhyvinvointi ja keskustelukulttuuri syntyy Saarikiven mukaan jokapäiväisistä valinnoista. Empatia on kokoelma taitoja ja vuorovaikutuksen ilmiö, jota voi myös harjoitella. Se on kykyä liittyä toisiin ja ymmärtää toisia. Ihmisen mielikuvitus on yksi tärkeä empatiakyvyn mahdollistaja. Kyky simuloida toisten ajatuksia ja tunteita mahdollistaa toisen asemaan asettumisen ja myötätunnon.

– Voisi olla hyötyä siitä, että lääkärikoulutuksessa opetettaisiin empatiataitoja. Jos työssä pitää kohdata ja ymmärtää ihmisiä sekä tehdä yhteistyötä, näiden taitojen avulla se on mahdollista, Saarikivi sanoo.

Saarikivi kertoo, että tuoreen tutkimuksen alustavien tulosten mukaan lääkärin empatiakyky parantaa hoitosuhdetta ja potilaan hoitoon sitoutumista – jopa vauhdittaa potilaan paranemista. Esimerkiksi verkossa toteutettu empaattinen oirekysely paransi potilaan arviota lääkärin empaattisuudesta. Lääkärin empaattisuus chatissa ennusti potilaan oireiden lievittymistä ja positiivista asiakaskokemusta.

› Webinaarin tallenne on katsottavissa täältä: osoitteessa www.laakariliitto.fi/saarikivi

› Kirjautuminen vaatii Fimnet-tunnistautumisen.