Missä on kehitetty laatua parhaiten?

Lääkäriliiton laatu­palkinnon voittaja selviää lokakuun lopussa järjestettävässä finaalissa. ­Kilpailemassa on ­kolme ehdokasta.

Eurajoen terveysaseman johtoryhmä vuonna 2020: terveyskeskuslääkäri Maria Vanha-Rauvola, palveluesimies Eeva-Kaisa Kuusisto, vastaava lääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Simo Rehunen, terveyden­hoitaja Päivi Suominen ja sairaanhoitaja, laatukoordinaattori Soile Holmström.

Hus Akuutin väkeä kuvassa vasemmalta oikealle: osastonhoitaja Sanna Pietikäinen, osastonhoitaja Maaret Hilden-Rantala, apulaisylilääkäri Kimmo Suojanen, apulaisosastonhoitaja Isa Forssas ja prosessivastaava Leila Muukkonen.

Husin Iho- ja allergiasairaalan lastenyksikössä on panostettu diagnoosikäytäntöjen ja sitä kautta hoidon kehittämiseen. Kuvassa dosentti Anna Pelkonen, professori Mika Mäkelä ja dosentti Pekka Malmberg.

Laatupalkinto jaetaan tänä vuonna 23. kerran. Palkinto myönnetään lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä kollegoille.

Palkinnon saajan valitsee Lääkäriliiton laatuneuvosto. Siinä ovat Lääkäriliiton lisäksi edustettuina Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritykset ry.

Laatuneuvosto on valinnut hakemusten perusteella finaaliin kolme ehdokasta.

Eurajoen terveysaseman palvelut

Keväällä 2019 potilaat joutuivat odottamaan vapaita lääkäriaikoja Eurajoen terveysasemalle pitkään ja henkilökunta voi huonosti. Tästä virisi halu kehittää palveluja ja lisätä työviihtyisyyttä.

Kehitystyössä ammattilaiset jaettiin kolmeen palveluryhmään: tukijat (diabetes- /astmahoitaja, sydänhoitaja, reumahoitaja, fysioterapeutit), ratkaisijat (ns. vastaanoton hoitajat, jotka tehneet hoidon tarpeen arviota) ja terveyden edistäjät (neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajat). Terveysaseman lääkärien toimenkuvat sisältyivät kaikkiin palveluryhmiin.

Ammattilaiset siirtyivät toimimaan moniammatillisena lääkärijohtoisena ryhmänä samassa tilassa. Tavoite oli, että palvelutarve ratkaistaan asiakkaan yhteydenoton aikana.

Lääkärit alkoivat itse hallita työlistojaan. He päättävät itse, hoitavatko he tutkittavan terveysongelman puhelimitse, päivystyksellisesti vai haluamansa pituisella vastaanotolla niin, että esimerkiksi mahdolliset tarvittavat laboratoriotutkimukset on tehty ennen vastaanottoa.

Merkittävä uudistus oli terveyssuunnitelman kehitys ja käyttöönotto. Terveyssuunnitelman tarkoitus on tukea ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tunnistaa eniten palvelua tarvitsevat. Sen perustana ovat ihmiselle itselle tärkeät omaan terveyteen vaikuttavat tekijät. Tämä motivoi potilaita, mikä puolestaan tukee ammattilaisia työssään.

Kehitystyön ansiosta vuonna 2020 lääkärin vastaanotolle pääsi samana päivänä. Diagnostiikkakulut kutakin lääkärin palvelutapahtumaa kohden ovat laskeneet. Työyhteisön viihtyvyys on lisääntynyt. Terveysasemalla koetaan, että ihmisille voidaan antaa oikeaa hoitoa ja palvelua, oikeaan aikaan, oikealla tavalla.

POC-näytteenottotoiminta päivystyksessä (Hus Akuutti)

Perinteisesti päivystyspoliklinikan verikokeet ottaa laboratoriohoitaja potilaan laskimosta, ja ne analysoidaan laboratoriossa. Laskimokanyylit laittaa hoitaja. Verikaasuarvoja tarvittaessa lääkäri ottaa kertanäytteen valtimosta, ja verikaasunäytteet analysoidaan päivystyksen omalla laitteella. Tyypillisesti potilasta pistetään siis kolme eri kertaa. Laboratorio kuormittuu ja ruuhkautuu usein.

Uusi, parempi toimintatapa kehitettiin Hus Akuutin Jorvin päivystyksessä, jossa nykyään hyödynnetään päivystyksen omia POC (Point-of-care) -laitteita sekä päivystyksen sairaanhoitajien omaa laskimoverinäytteenottotoimintaa. Ensin päivystykseen hankittiin uusi verikaasuanalysaattori, joka pystyi analysoimaan myös krea-arvon. Näin päivystyksen omilla pikatestilaitteilla voitiin kattaa koko "Sisätautipaketti".

Uudessa toimintatavassa niillä potilailla, joilta otetaan vain "Sisätautipaketti", verinäytteen ottaa laboratoriohoitajan sijasta potilaan oma päivystyksen sairaanhoitaja, joko kanyylin laiton yhteydessä tai erillisellä laskimopistolla. Tulokset analysoidaan päivystyksen omilla laitteilla, jolloin tulokset saadaan saman tien. Niillä potilailla, joilla tarvitaan "Sisätautipaketin" lisäksi myös muita verinäytteitä, laboratoriohoitaja ottaa kaikki näytteet, jotta potilasta ei tarvitse pistää ylimääräistä kertaa.

Uuden toimintatavan ansiosta laboratorion ruuhkat ja kuormitus ovat vähentyneet selvästi. Potilaiden laboratoriotulokset tulevat paljon nopeammin, mikä nopeuttaa hoitoa ja voi jopa pelastaa henkiä. Lisäksi kokonaiskustannukset ovat laskeneet merkittävästi.

Toimintatapaa ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön Hus Akuutin Peijaksen sairaalan päivystyksessä ja jatkossa myös muissa Hus Akuutin päivystyksissä Meilahdessa ja Malmilla.

Pienten lasten astman diagnostiikan ja hoidon kehittäminen (Hus Iho- ja allergiasairaala)

Pienten lasten astmaa on vaikea diagnosoida. Aikuisten astmaohjelman myötä vuosituhannen vaihteessa tulkittiin Suomessa pienten lasten ennusteeltaan hyvänlaatuisia flunssiin liittyviä oireita herkästi astmaksi, ja astmalääkkeiden kulutus kasvoi dramaattisesti.

Husin Iho- ja allergiasairaalan lastenyksikössä ryhdyttiin panostamaan diagnoosikäytäntöjen ja sitä kautta hoidon kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettiin parantaa lasten astman diagnostiikkaa ja yhtenäistää käytäntöjä.

Tutkimustulosten ja Husin alueella nopeasti levinneiden hoitokäytäntöjen pohjalta laadittiin suositukset, jotka otettiin Käypä hoitoon vuonna 2012. Sen mukaan alle 3-vuotiailla toistuvat obstruktiiviset bronkiitit kartoitetaan objektiivisesti ja arvioidaan astman todennäköisyys käyttäen ns. asthma predictive indeksiä (API). Indeksin osoitettiin ohjaavan hoitokäytännön suuntaan, jossa ei tehdä ali- eikä ylidiagnostiikkaa. 3–7-vuotiaiden lasten osalta tehtiin suositus, jossa kliinisen oireilun lisäksi diagnoosin asettamiseen vaaditaan poikkeava keuhkofunktiolöydös oskillometrialla osoitettuna joko juoksukokeen tai bronkodilataatiokokeen aikana. Tämä validointityö on ollut keskeisin muutosta ajava tekijä mittavassa projektissa.

Kun diagnoosin ja hoidon aloittamisen kriteerejä tiukennettiin, esitettiin epäilyjä, että vähentynyt lääkekäyttö voisi johtaa lisääntyneisiin sairaalahoitoihin ja päivystyskäynteihin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan pienimpien lasten hengitysvaikeudesta johtuvat sairaalahoidot ovat pysyneet samalla tasolla ja päivystyskäynnit ovat jatkuvasti vähentyneet.

Muutosprosessi on kytkeytynyt Kansalliseen Allergiaohjelmaan 2008–2018, jossa tehtiin useita kyselyjä astmaa ja allergiaa sairastavien lasten hoidosta. Tulosten mukaan potilastyytyväisyys on ollut erinomaisella tasolla. Lasten astman hoidon kokonaiskustannukset ovat laskeneet seurantajakson aikana koko Suomessa.