Mihin voi luottaa?
Mistä maallikko voi erottaa, mikä tieto on totta ja mikä huuhaata? Miten luottamus rakentuu? Näitä pohdittiin Lääkäri 2019:n yleisötilaisuudessa.
Lääkäri 2019:n yleisötapahtuma pidettiin 15.1. Sanomatalon Mediatorilla. Sen järjesti Lääkäriliitto yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa. Professori Juhani Knuuti pohti esityksessään, miksi huuhaa puhuttelee ihmisiä. Juontajina toimivat Lääkäri 2019:n puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja Helsingin Sanomien Hyvinvointi-toimituksen esimies Katarina Baer.
Perusluottamus syntyy vauva-aikana ja suhteessa toiseen ihmiseen. Suhteen pitää olla tarpeeksi pitkäkestoinen – pitää olla läsnä. Siihen tarvitaan katsetta, ilmettä, äänensävyä, kosketusta, kertoi lastenpsykiatri Janna Rantala.
Perusluottamus on mielenterveyden perusta – jos sitä ei synny, on vaikea tuntea olevansa muille ihmisille tärkeä. Vanhempien ei tarvitse olla täydellisiä. Lapsen pitää voida tutustua maailmaan sellaisena kuin se on. Kun arjen säröt korjataan, syntyy luottamusta ja turvaa.
Huuhaata pitää vastustaa
On paljon ihmisiä, jotka uskovat terveyshuuhaahan. Sosiaalinen media kykenee nostamaan erilaisia muoti-ilmiöitä tehokkaasti esille.
– Miksi huuhaata pitää vastustaa? Koska se hämärtää kuvaa terveydenhoidon perusteista ja on pahimmillaan vaarallista, professori Juhani Knuuti totesi.
Hän muistutti, että kaikki tutkimaton tietoa ei ole huuhaata. Huuhaata on toimimattomiksi todistettujen hoitojen antaminen tai se, että väittää tutkimattomasta ilmiöstä jotakin, johon ei ole perusteita.
Jotkut potilaat voivat fanaattisesti puolustaa uskomushoitojen tarjoajia, koska kokevat saaneensa apua, vaikka todellista näyttöä hoidon tehosta ei olekaan. Uskomushoitojen taustalla voi olla mm. placebo, nocebo tai ylivertaisuusharha: itseoppineet "asiantuntijat" ovat varmoja asiastaan, eivätkä ymmärrä tietämättömyytensä syvyyttä.
Lääkärien pitäisi jaksaa perustella tutkimukseen perustuvan hoidon hyötyjä epäilijöille.
– Sen sijaan, että esittäisimme mielipiteitämme, on pyrittävä esittämään tietoa.
Faktantarkistusta tarvitaan
Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola kertoi, millaista palautetta hän sai tehtyään faktantarkistuksen Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjaan. Juttu kirvoitti sekä kiitosta että kritiikkiä.
– Jotkut lukijat uskoivat, että faktantarkistuksen taustalla on salaliitto, jossa ovat mukana lääketeollisuus, lääkärit, THL ja jopa WHO. Kritiikkiä tuli myös ihmisiltä, jotka ovat kokeneet saaneensa hyvää hoitoa Heikkilältä. Faktat eivät auta kumoamaan omaa kokemusta.
– Faktantarkistusta tarvitaan, mutta se ei riitä. Pitäisi miettiä, mistä ihmisten uskomukset nousevat, kun he päättävät olla uskomatta faktoihin. Taustalla voi olla esimerkiksi tunne siitä, että on tullut elämässään ohitetuksi, Vasantola pohti.
Kaikki geenitestit eivät ole luotettavia
Professori Kristiina Aittomäki kertoi yleisölle geenitesteistä.
– Geenitestit terveydenhuollossa yleistyvät sairausriskien ennustamisessa, ja niiden avulla voidaan ehkäistä sairauksien puhkeamista. Geenitestejä voidaan hyödyntää myös lääkehoitojen valinnassa.
– Kuluttajat voivat tilata joitain geenitestejä netin kautta helposti. Pitää muistaa, että suoraan kuluttajille tarjottavat geenitestit eivät välttämättä ole luotettavia, ja niiden myyminen on liiketoimintaa, jota ei erityisesti valvota.
