Monikin lääkäri lakkoilee ensimmäistä kertaa eläessään, jos laskuun ei oteta mahdollisia elintapalakkoja. Työtaisteluita on kuitenkin käyty ennenkin, joten vertailun vuoksi katsaus lakkohistoriaan.

Maailman ensimmäinen tunnettu lakko ajoittui vuoteen 1153 ennen ajanlaskun alkua, jolloin Egyptin Theban työläiset menivät lakkoon yksipuolisen ruoan ja työolojen vuoksi. Suomen ensimmäinen lakko oli Turun kantajien ja vetäjien työnkeskeytys vuonna 1491. Ensimmäisen varsinaisen ammattiyhdistyslakon toteuttivat latojat huhtikuussa 1872 ja sanomalehdet jäivät ilmestymättä neljäksi päiväksi. Oikeus tuomitsi lakon laittomaksi.

Maailman pisin lakko päättyi 4.1.1961 kestettyään 33 vuotta. Lakossa istuivat Kööpenhaminan parturiapulaiset. Suomessa toistaiseksi pisin lakko kesti yli 10 kuukautta, 2.6.1928-16.4.1929. Tuolloin lakossa oli yli 12 000 satamatyöläistä kaikkiaan 32 satamassa. He vaativat koko maata koskevaa työehtosopimusta, kahden markan korotusta tuntipalkkaan ja 20 % korotusta urakkapalkkoihin. Elannon hevosmiesten lakko on tosin kestänyt jo 73 vuotta. Lakkoa ei saatu koskaan päätökseen, koska sekä hevoset että hevosmiehet loppuivat luonnollisen poistuman kautta, ja viimein työnantajakin siirtyi autokantaan.

Suomessa on käyty kolme ns. suurlakkoa. Ensimmäinen niistä suuntautui Venäjän hallitusta vastaan 30.10.-6.11.1905. Lakon syy oli äänioikeusvaatimuksen hylkääminen. Lakko loppui keisarin kumottua Suomen venäläistämiseen tähdänneet asetukset. Toinen suurlakko alkoi 14.11.1917 myöskin poliittisista syistä. Yli 130 000 työntekijää vaati kahdeksan tunnin työpäivää, kunnallislakeja ja eduskunnalle oikeutta tarkistaa hallituksen toimien laillisuus. Tämä olikin varsinainen työtaistelu: sen aikana murhattiin 19 ihmistä, seuranneella viikolla kahdeksan ja lisäksi yhteenotoissa kuoli seitsemän henkeä. Lakko päättyi 18.11. hallituksen hyväksyttyä lait. Yleislakoksi puolestaan kutsutaan 1.3.1956 alkanutta lakkoa, johon osallistui 425 000 työntekijää. SAK vaati 10 % korotusta tuntipalkkoihin, mutta myös yli 30 % kallistunut maidon kuluttajahinta oli lakon keskeinen syy.

Kirjallisuus on tuntenut kauan lakkoaseen käytön. Esimerkkinä toisenlaisesta lakosta käy Aristofaneen (n. 445-385 eKr) Lysistrate-näytelmä. Peloponnessolaissotien jatkuttua ateenalaisnaiset kyllästyvät miestensä iänikuiseen sodankäyntiin ja aloittavat lemmenlakon. Lakkopäällikkö Lysistrate käy väittelyn sodan mielettömyydestä ja naisten oikeudesta ottaa kantaa julkisiin asioihin. Lakko päättyy naisten voittoon, rauhankonferenssi kutsutaan koolle ja rauha solmitaan.

Suomen Lääkäriliitto kävi ensimmäisen lakkonsa vuonna 1984. Tuolloin palkankorotusvaatimus oli 30 %. Korjauksia vaadittiin erityisesti nuorten lääkäreitten palkkaukseen ja pitkiin päivystyksiin. Kyseessä oli totaalilakko. Tilannetta pidettiin hyvin vaikeana, ja tuolloinen valtakunnansovittelija Teuvo Kallio yritti ratkaista sen kirjaamalla SLL:n vaatimukset sanatarkasti sovintoesitykseen. Lakko kesti seitsemän viikkoa ja sillä saavutettiin 15 % korotus - vanhemmille lääkäreille. Lakon väitetään johtaneen akavalaislakkobuumiin. Viimeisin lääketieteellinen lakko se ei kuitenkaan ole. Turun lääketieteen opiskelijat menivät lakkoon keväällä 1999 TYKS:n päätettyä yksipuolisesti alentaa amanuenssien palkkoja lähes puoleen. Lyhyt lakko ratkaistiin tiedekunnan tuella ja Lääkäriliiton avustuksella; sovintoon päästiin aikeen peruuttamisella.

Suomen lääkärit eivät lakkoile ainoina maailmassa: etelä-amerikkalaisessa Ecuadorissa 16 000 julkisten sairaaloitten lääkäriä ryhtyi lakkoon 2.7.2001. Syynä oli palkkojen mataluus ja vaatimuksena niitten kolminkertaistaminen. Lakon aikana vain päivystyspalvelut toimivat, ja sen on arvioitu koskettavan päivittäin 150 000 potilasta.

Vuonna 2001 eletään historian vauraimmassa Suomessa. Lääkärikunta on työ- ja virkaehtosopimusaikakauden pisimmässä valtakunnallisessa lakossa vastalauseena julkisen terveydenhuollon taantumalle. Vastuun, pätevöitymisen ja työmäärän suhteen jälkeenjäänyt palkkaus sekä työolosuhteitten heikkous tiivistyivät 20 % korotusvaatimukseen. Lailliseksi todettu täsmälakko hiottiin vahingoittamaan mahdollisimman vähän yhteiskuntaa. Historia osoittaa, että haavoittuvammissakin yhteiskunnallisissa tilanteissa on käyty paljon rankempia työtaisteluita. Tilanne on pitkittynyt 19:nnelle viikolle vastuunsa kieltävän vastapuolen jämähdettyä poteroonsa ja populistipoliitikkojen hedelmättömiin visioihin. Esimerkillään poliitikot osoittivatkin jo korotustason oikeaksi. Ja nihkeä mediasotakin päättyy - lääkäreitten työ ei.