Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia
Lääkäriliiton laatuneuvosto on valinnut hakemusten perusteella finaaliin kolme palkintoehdokasta. Finalistit ovat Kanta-Hämeen keskussairaala, Heinolan kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
Lääkäriliiton laatupalkinto myönnetään lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä kollegoille.
Laatupalkinto jaetaan nyt 21. kerran. Palkinnon saajan valitsee Lääkäriliiton laatuneuvosto. Siinä ovat Lääkäriliiton lisäksi edustettuina Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritykset ry.
Akuutin aivoinfarktipotilaan hoitopolun yhtenäistäminen akuuttilääkärivetoiseksi Kanta-Hämeen keskussairaalassa
Kanta-Hämeen keskussairaalassa on uudistettu aivoinfarktipotilaan talonsisäinen hoitopolku. Entinen toimintatapa oli sekava ja muun muassa viikonpäivän ja kellonajan mukaan vaihteleva. Uudessa toimintatavassa akuutin aivoinfarktipotilaan hoitaa ja tutkii loppuun saakka vuorokauden ympäri akuuttilääketieteen päivystäjä, joka on kolmea arkipäivää (kello 8-15) lukuun ottamatta akuuttilääketieteen erikoislääkäri tai siihen erikoistuva, ja muina päivinä neurologian erikoislääkäri tai siihen erikoistuva. Konsultaatiotukena toimivat neurologian erikoislääkäri ja radiologi. Hoitopolku, puhelinnumerot ja konsultaatioketjut ovat aina samat, eivätkä vaihtele päivästä toiseen.
Uudistuksen myötä vaikuttavuus lisääntyi yhä useamman potilaan saadessa valtimon avaavan hoidon. Tehokkuus lisääntyi sekä säästetyissä resursseissa että virtaviivaistetussa hoitoketjussa. Potilaskeskeisyys kasvoi, kun hoitoketju oli toimiva ja aina sama.
Erikoistuville lääkäreille luotiin systemaattinen ja monipuolinen perehdytys. Siten samalla saatiin kehitettyä akuuttilääketieteen käytännön erikoislääkärikoulutusta entistä laadukkaammaksi.
Kanta-Hämeen malli on kehittäjiensä mukaan helposti hyödynnettävissä kaikissa Suomen keskussairaaloissa, joissa on riittävästi akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä. Toiminta edellyttää sujuvaa yhteistyötä neurologien ja radiologien kanssa. Lisäksi tarvitaan hyvää moniammatillista johtamista.
Ennakoivat hoitosuunnitelmat Heinolan kaupungin vanhusten tehostetussa asumispalvelussa
Heinolan kaupungin vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa alettiin kehittää syksyllä 2017. Sekä kotihoitoon että asumispalveluihin nimettiin omat vastuulääkärit, jotka ovat koulutukseltaan geriatreja. Lääkäri käy kahdessa isommassa asumispalveluyksikössä viikoittain ja yhdessä pienemmässä 3-4 viikon välein. Tämän myötä tutkimukset ja hoitotoimet voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti potilaan toimintakyvyn ja kokonaistilanteen mukaan.
Lääkäri on tavoitettavissa arkipäivisin virka-aikana hoitajien konsultaatioita varten joko puhelimitse tai potilastietojärjestelmän kautta lähetettyjen konsultaatiopyyntöjen kautta. Pyyntöihin vastataan samana päivänä. Päivystysaikana konsultoidaan joko oman terveyskeskuksen päivystäjää tai Päijät-Hämeen keskussairaalan Akuutti24-päivystäjää.
Kaikille asumispalvelujen asukkaille tehdään ennakoivat hoitosuunnitelmat, ja niitä tarkistetaan kerran vuodessa tai tarpeen vaatiessa useammin. Ajoissa tehdyt hoitolinjaukset ja -suunnitelmat parantavat potilaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua sekä vähentävät epätarkoituksenmukaisia hoitoja ja sairaalasiirtoja elämän loppuvaiheessa.
Hoidon laatu asumispalveluyksiköissä on parantunut. Ennakoivien hoitosuunnitelmien myötä sairaalajaksojen ja päivystyskäyntien määrät ovat vähentyneet, mikä on potilaiden kannalta inhimillistä ja kaupungille taloudellisesti kannattavaa. Toimintamalli on käytettävissä kaikissa yksiköissä, mikäli siihen luodaan mahdollisuudet ja osoitetaan riittävät resurssit.
Tekonivelleikkauspotilaan hoitopolku kotoa kotiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on kehitetty tekonivelleikkauspotilaan hoitopolkua perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisenä projektina. Perusterveydenhuoltoon laadittiin standardoidut ohjeet, potilasohjausta uudistettiin, poliklinikka-, leikkaussali- ja osastotoimintaa kehitettiin ja leikkauksen jälkeistä seurantaa muutettiin.
Keväällä 2019 perustettiin uusi tekonivelpoliklinikka, jonne kaikki polven ja lonkan tekonivelleikkausarviot ohjataan. Tekonivelpoliklinikalla on kaksi fysioterapeuttia, yksi ortopedi, useita sairaanhoitajia ja sihteeri. Potilaalla on vain yksi poliklinikkakäynti ennen leikkausta – samalla käynnillä hän tapaa fysioterapeutin, ortopedin ja sairaanhoitajan.
Leikkaussalien optimaalisen täytön vuoksi primaari- ja uusintaleikkaukset erotettiin toisistaan, ja polvi- ja lonkkatekonivelleikkauksille on omat salit. Leikkaussalitoiminta standardoitiin.
Kaikille työikäisille kirjoitetaan sairauslomaa neljä viikkoa aiemman kolmen kuukauden sijaan. Potilaita ohjeistetaan leikkausajan saatuaan varaamaan ajan työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen työkykyarvioon neljän viikon kuluttua leikkauksesta. Leikkauksen jälkeinen kontrolli 2-3 kuukauden kohdalla on siirtymässä asteittain terveyskeskusten fysioterapeuteille.
Potilaiden keskittämisellä tekonivelpoliklinikalle poliklinikkajono hävisi puolessa vuodessa, eikä sen jälkeen jonoa ole enää muodostunut. Uudesta toimintamallista on tehty Tekonivelpotilaan hoitopolku, joka on julkaistu Terveysportissa. Siten se on kaikkien ammattilaisten hyödynnettävissä.
Lääkäriliiton laatupalkintofinaali pidetään Lääkäri 2020 -tapahtumassa Messukeskuksen Areena-lavalla keskiviikkona 8.1.2020 kello 15.00 alkaen. Voittaja julkistetaan kello 16.30. Tervetuloa seuraamaan ja kannustamaan!