Lääkärit hyödyntävät niukasti potilaiden mittaamaa terveystietoa

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta ­suomalaisesta on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Terveydenhuollon käynnin yhteydessä mittaustietoa on ­hyödyntänyt kuitenkin vain 15 prosenttia vastanneista. Tiedon ­pirstaleisuus ja kiireen tuntu vastaanotolla estävät käyttöä.

Kolme neljästä toivoo, että itse kerätyllä tiedolla voisi täydentää terveydenhuollon keräämää dataa.

– Oli yllättävää, miten myönteisesti väestö näyttää suhtautuvan terveyttään koskevan tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen. Terveydenhuollossa tulisi paremmin pystyä hyödyntämään tätä asiakkaidemme omaa aktiivisuutta ja itsemittauksen tuloksia, sanoi johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Mittaaminen on yleisintä 18–24- ja 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä. Kiinnostusta mittaamiseen löytyy kaiken ikäisistä. Senioriväestö yllättää aktiivisuudellaan, sillä joka viides yli 65-vuotias mittaa jollakin tavalla terveyttään.

Vastanneista yli puolet kokee, että terveyden mittaamisesta on ollut heille itselleen hyötyä. Eniten iloa tuo fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ja liikuntasuoritusten parantuminen. Kuitenkin vajaa puolet vastaajista ei koe saaneensa mittaamisesta hyötyä.

– Pelkkä laite ei tee autuaaksi, vaan tarvitaan myös taitoa hyödyntää dataa. Nykyään suosittelenkin joululahjaksi aktiivisuusmittarin sijaan kylpylälomaa, totesi digitaalisten terveyspalveluiden konsultti Pekko Vehviläinen, joka kutsuu itseään Suomen mitatuimmaksi mieheksi.

Potilaan keräämälle datalle ei ole säilytyspaikkaa

Terveydenhuollon ammattilaisten merkitys tiedon analysoimisessa voisi olla merkittävä, mutta ihmisten itse keräämälle datalle ei ole luontevaa säilytyspaikkaa terveydenhuollon tietojärjestelmissä.

Kyselytutkimukseen vastanneista lähes 90 prosenttia on sitä mieltä, että jokaisella tulisi olla oikeus hallinnoida omaa terveystietoaan. Lähes yhtä moni ajattelee, että kaiken terveystiedon tulisi kertyä samaan paikkaan. Kolme neljästä toivoo, että itse kerätyllä tiedolla voisi täydentää terveydenhuollon keräämää dataa.

– Tarvitaan tiedon rakenteisuutta, avoimia rajapintoja sekä luottamusta tiedon tallentamiseen ja käsittelyyn, jotta itse kerättyä terveystietoa voitaisiin paremmin hyödyntää terveydenhuollossa, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki huomautti.

Myllymäki näkee, että itse mitattu terveystieto sisältää paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, mutta toisaalta riskin turhaan huolestumiseen, datan ylitarkkailuun ja jopa medikalisaatioon.

– Joskus voisi olla parempi mennä lenkille kuin analysoida terveysdataa, Myllymäki totesi.

Yli tuhat vastasi kyselyyn

• Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia MyDatan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

• MyDatalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietoa, jota henkilö kerää itse terveysteknologian avulla.

• Tieto voi olla esimerkiksi älyrannekkeen avulla kerättyä dataa fyysisestä aktiivisuudesta, palautumisesta tai unen laadusta.

• Kyselytutkimukseen vastasi 1021 henkilöä, ja sen toteutti Kantar TNS 16.–21.5.2019.

• Kestävä Terveydenhuolto -hankkeessa pohditaan terveydenhuoltojärjestelmän ja -ympäristön uudistamista asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Tarkoitus on tarjota uusia näkökulmia siihen, miten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky turvataan sairastumisesta huolimatta. Verkostossa ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.