Lääkärin Suomi 100/95. ”Kuudes tiedekunta” ulkomailla ja ulkomaiset lääkärit Suomessa

Lääketieteen universaali luonne on aina mahdollistanut lääkärien työskentelyn yli kansallisvaltioiden rajojen. Suomessa lääkärikunta on kansainvälistynyt etenkin 2000-luvulla. Samalla yhä useampi suomalainen ylioppilas on hakeutunut toiseen Euroopan maahan opiskelemaan lääketiedettä.

Tartto, Riika, Tukholma, Budapest… Siinä eräitä kaupunkeja, joiden lääketieteelliset tiedekunnat ovat viime vuosina houkutelleet suomalaisopiskelijoita. Heitä yhdistää yleensä halu nähdä maailmaa ja asua ulkomailla sekä hankkia vahvempi kielitaito. Toisaalta myös helpompi sisäänpääsy houkuttelee.

2010-luvulla suomalaisten määrä ulkomaisissa lääketieteellisissä tiedekunnissa kaksinkertaistui muutamassa vuodessa ja nousi noin 600:aan. Määrä on niin suuri, että voi hyvin puhua "kuudennesta tiedekunnasta". Pääosa valmistuneista palaa töihin Suomeen.

Samaan aikaan Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten lääkärien määrä on kasvanut. Vuoden 2017 alussa heitä arvioitiin olevan noin 1800. Ulkomaalaisista lääkäreistä yli puolet on kotoisin Virosta ja Venäjältä – Lääkäriliiton vuonna 2010 tekemän kyselyn mukaan jopa 60 prosenttia. Samassa kyselyssä tuli esille, että ulkomaalaiset lääkärit työskentelevät suomalaisia useammin terveyskeskuksissa.

Eniten julkista keskustelua on nostattanut kysymys kielitaidosta, mutta virallisia valituksia asiasta on tehty kuitenkin harvoin.