Lääkärin Suomi 100/94. Parempaan tietoaikaan
Digitalisaatio on päivän sana, mutta 1990-luvun kuluessa terveydenhuollon mullisti ATK. Jo aiempina vuosikymmeninä oli paikoin otettu käyttöön tietoteknisiä järjestelmiä terveydenhuollon eri osa-alueilla, mutta varsinainen läpimurto koettiin vasta vuosituhannen loppupuolella. Potilastietojärjestelmiä sekä erilaisia ohjaus- ja laskutusjärjestelmiä otettiin käyttöön niin pienissä lääkärikeskuksissa kuin suurissa keskussairaaloissakin.
Mullistus ajoittui samaan aikaan, jolloin järjestelmä vapautettiin keskusjohtoisuudesta. Tämä johti osaltaan siihen, että Suomi täyttyi paikallisiin tai jopa toimipaikkakohtaisiin tarpeisiin räätälöidyistä järjestelmistä, joita ei ollut kehitetty keskustelemaan keskenään.
Parhaimmillaan tietotekniikan käyttöönotto tehosti ja paransi toimintaa merkittävästi, mutta monesti kokemukset olivat myös päinvastaisia. Lehdet ja lääkärien omat keskustelupalstat täyttyivät katkerista ja ahdistuneista kirjoituksista.
Tietojen määrä moninkertaistui
Viimeistään vuosituhannen vaihteessa oli potilaan ja lääkärin kohtaamiseen tullut kolmanneksi osapuoleksi mukaan tietokone. Sekä potilaan että lääkärin käytössä olevien tietojen määrä moninkertaistui. Lääkärin käyttöön tulivat tarkemmat potilastiedot sekä lääketieteelliset tietokannat.
Potilaiden ei tarvinnut enää etsiä vaihtoehtoista diagnoosia toiselta lääkäriltä – nettiaikana tiedosta ja vaihtoehtoisista todellisuuksista ei ollut pulaa. Lääkäriprofessio ei omista lääketieteellistä tietoa samalla tavoin kuin aiemmin, ja lääketieteen vallitsevat paradigmat haastetaan usein somen ja netin voimalla.
Digitalisaation mahdollisuudet ovat osoittautuneet lähes rajattomiksi, ja nykyään sen katsotaan voivan mullistaa koko terveydenhuollon. Lääkärien työnkuvaa digitalisaatio on jo muuttanut merkittävästi, ja sama kehitys varmasti jatkuu.
Utopioissa digitalisaatio antaa lääkäreille mahdollisuuden ikuisen elämän ylläpitämiseen. Dystopioissa lääkärirobotit kaatuvat järjestelmäpäivityksiin ja kansalaisten kansanterveyssirut vuotavat tietojaan naapurin kännykkään. Lyhyemmällä tähtäimellä ratkaisuaan odottavat vielä muun muassa kansallinen potilastietojärjestelmä ja soten digitaaliset sovellukset.
