Lääkärin Suomi 100/92. Terveydenhuolto hankkeella kuntoon – Kansallinen terveysprojekti 2001
Suomalainen terveydenhuolto ei tullut 1990-luvun suurien hallinnollisten uudistuksien mukana valmiiksi kokonaisuudeksi. Vanhan keskusjohtoisen järjestelmän jäykiksi koetut rakenteet oli korvattu alueellisten toimijoiden vapaudella, mutta osittain lamasta ja uudesta järjestelmästä johtuen terveydenhuollossa oli edelleen monia ongelmakohtia.
Uutta järjestelmää kritisoitiin nyt liian hajanaiseksi ja palveluiden osalta epätasa-arvoiseksi. Säästöt ja järjestelmäongelmat olivat kasvattaneet hoitojonoja, eikä resursseja hyödynnetty vieläkään parhaalla mahdollisella tehokkuudella.
Näin Lipposen hallitus käynnisti vuonna 2001 kansallisen terveysprojektin, jonka tavoitteena oli laatia selvitys ja suunnitelma "terveydenhuollon toimivuuden ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi". Hankkeen vetäjäksi nimitettiin Kansanterveyslaitoksen johtaja, LKT Jussi Huttunen.
Rahoitusta jonojen lyhentämiseen
Projektin ehdotukset valmistuivat 2002, jolloin hallitus ryhtyi toimenpiteisiin niiden toteuttamiseksi. Hoitojonojen lyhentämiseen myönnettiin lisärahoitusta, ja ensimmäiset lakiehdotukset tuotiin eduskuntaan 2004.
Hanke tuotti laajan katsauksen suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta sekä paljon ehdotuksia ongelmien korjaamiseksi. Ongelmana kuitenkin oli, että valtiollisella hankkeella ei uudessa järjestelmässä ollut enää suoria ohjauskeinoja kuntia kohtaan. Näin monet ehdotuksista jouduttiin antamaan kehotuksina. Lainsäädännön kautta palattiin myös osittain keskusjohtoiseen toimintaan antamalla mm. hoitotakuumääräyksiä.
Nopeasti toteutettujen ehdotuksien lisäksi hanke nosti esiin laajempaa valmistelua vaativia suuria kokonaisuuksia, kuten terveydenhuollon lainsäädännön yhdistämisen sekä tarpeen muodostaa väestöpohjaltaan riittävän laajoja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäjätahoja.
