Lääkärin Suomi 100/68. Ydinsodan pelko ja lääkärien sosiaalinen rooli
1980-luvun alussa maailmanpoliittinen tilanne kiristyi merkittävästi, kun Neuvostoliitto miehitti Afganistanin ja Nato päätti sijoittaa Eurooppaan uusia, keskipitkän matkan ydinohjuksia.
Euroopassa syntyi laaja sitoutumaton rauhanliike. Mukana oli lääkäreitäkin. He perustivat kansainvälisen Lääkärit ydinsotaa vastaan -liikkeen, jonka Suomen toimikunta syntyi vuonna 1981. Tarkoituksena oli tutkia ja levittää tietoa ydinsodan lääketieteellisistä vaikutuksista.
Lääkärien tarve sitoutumattomaan toimintaan ihmisoikeus-, rauhan- ja ympäristöasioissa kanavoitui lisäksi Lääkärin Sosiaalinen Vastuu -yhdistykseen. Sen tavoitteena oli lisätä ammattikunnan ja yleisön tietämystä maailmanlaajuisista terveysuhkista ja lääkärien roolista niiden ehkäisyssä.
Kansalaisjärjestötoimijat tulivat myös Lääkäriliiton valtuuskuntaan, kun vuoden 1985 vaaleissa Lääkärit rauhan ja yhteiskunnallisen vastuun asialla -vaaliliitto sai kaksi paikkaa.
