Lääkärin Suomi 100/38. Vaalitaistoa Lääkäriliitossa
Vuoden 1949 yleinen kokous päätti merkittävistä muutoksista Lääkäriliiton organisaatiossa: yleiset kokoukset jäivät historiaan, ja tilalle tuli ylimmäksi päättäväksi elimeksi 40-jäseninen valtuuskunta. Taustalla oli lääkärimäärän kasvu ja tarve tehokkaampaan edunvalvontaan.
Ensimmäiset vaalit järjestettiin vuonna 1950. Listat ja vaalitulos ilmensivät lääkärien jakautumista kolmella akselilla: maaseutu–kaupunki, vanhat–nuoret ja miehet–naiset. Pääosa ensimmäisen valtuuskunnan paikoista jakautui seuraavasti: maaseudun lääkäriyhdistykset 12 edustajaa, Nuorten lääkärien yhdistys kahdeksan, kunnanlääkärit seitsemän, Helsingin lääkäriyhdistys kuusi ja Naislääkäriyhdistys kolme.
Sairaalalääkäriyhdistys jäi ilman edustajia, sillä sairaalalääkärit olivat pääosin paikallisyhdistysten listoilla. 1960-luvulla valtuuskunnan suurimmaksi ryhmäksi nousi kuitenkin juuri Sairaala- ja erikoislääkärit. 1970-luvulla mukana oli joitain puoluepoliittisia ryhmiä, mutta seuraavalta vuosikymmeneltä lähtien valtuuskunnan pääryhmiksi vakiintuivat NLY, Perusterveydenhuollon lääkärit ja Sairaala- ja erikoislääkärit.
