Lehti 15: Liitto toimii 16.4.2021 15/2021 vsk 76 s. 954 - 955

Lääkäriliitto vaikuttaa myös Akavan kautta

– Lääkäriliitto on Akavan sisällä vahva vaikuttaja, ja olemme aktiivisesti mukana yhteistyössä, toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Sari Kosonen

Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, jolla on 36 jäsenliittoa, yhtenä niistä Lääkäriliitto. Akavan liittoihin kuuluu noin 611 000 jäsentä, joista noin 116 000 on opiskelijajäseniä.

Akava vaikuttaa alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla keskusjärjestönä ja jäsenliittojensa kautta. Jäsenjärjestöillä on edustus Akavan toimielimissä jäsenmääriensä mukaisessa suhteessa.

Megafoni, jota kannattaa hyödyntää

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on jäsenenä Akavan hallituksessa ja työvaliokunnassa. Hallitus ohjaa Akavan käytännön työtä ja työvaliokunta puolestaan valmistelee hallituksen kokouksia.

– Lääkäriliitto tekee edunvalvontatyötä lääkäreitä ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Mutta kun puhutaan esimerkiksi sellaisista asioista kuten verotus, työelämän lainsäädäntö tai eläkeratkaisut, yksittäinen ammattijärjestö ei pääse neuvottelupöytiin. Silloin tarvitaan Akavaa, Myllymäki toteaa.

– Lääkäriliitto on Akavan sisällä vahva vaikuttaja, ja olemme aktiivisesti mukana yhteistyössä. Akavan verkostosta saamme hyvää benchmarkkausta ja tukea.

– Jos ajatellaan suuria uudistuksia kuten sote, Lääkäriliitto tekee omia kannanottojaan, mutta saamme enemmän tehoa, jos saamme omia näkökulmiamme mukaan myös Akavan lausuntoihin. Se on megafoni, jota meidän kannattaa hyödyntää.

– Akavan hallitustyöskentely on hyvin keskustelevaa ja valaisevaa. On hyvä kuulla, mitä vaikka lastentarhanopettajat, insinöörit tai kirkon työntekijät ajattelevat asioista.

– Jännitteitä tulee, kun Akavassa on toisaalta korkeapalkkaisia, toisaalta matalapalkkaisia aloja. Kun puhutaan palkkatasosta tai verotusasteesta, ei aina ole helppoa löytää yhteistä säveltä. Myös julkisen sektorin ja yksityisen sektorin edustajien välillä voi olla erimielisyyttä. Eri näkemyksistä voidaan kuitenkin keskustella hyvässä ja rakentavassa hengessä, Myllymäki kertoo.

Työn alla muun muassa korona-exit

Akava haluaa, että Suomi on jatkossakin hyvinvointiyhteiskunta. Hyvinvointivaltion turvaamiseksi tarvitaan talouskasvua ja menestystä globaalissa kilpailussa. Tavoitteena on korkea työllisyysaste, pitkät työurat ja työn verotuksen kohtuullistaminen.

Isoja lähitulevaisuuden asioita Akavassa on monia, muun muassa korona-exit.

– Lääkäriliitossa pohdimme koronan aiheuttamaa hoitovelkaa, Akavassa taas pohdimme yleisemmin, miten yhteiskunta ja talous saadaan nostettua ylös koronakuopasta. Akavan näkemyksen mukaan vain osaamisella ja innovaatioilla pääsemme eteenpäin, Myllymäki sanoo.

– Tärkeä iso asia on myös esimerkiksi työmarkkinoiden sovittelujärjestelmän uudistaminen. Akava on ollut aloitteellinen siinä, että työmarkkinaosapuolet voisivat riitatilanteissa päästä sovitteluun nykyistä aikaisemmin, eikä vasta lakon partaalla.

Näistä ja monista muista aiheista löytyy Akava Worksin tekemiä selvityksiä. Akava Works on Akavan rahoittama ajatus- ja tutkimuspaja, joka tuottaa ja julkaisee tutkittua tietoa akavalaisia lähellä olevista yhteiskunnallisista teemoista.

– On tärkeää, että kun otetaan kantaa ja jostain asiasta mennään julkisuuteen, ei esitetä pelkkiä mielipiteitä, vaan näkemykset perustuvat tutkittuun tietoon, Myllymäki toteaa.

Akava vaikuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti

Akava on neuvotteluosapuoli, etujärjestö ja asiantuntijaorganisaatio. Kotimainen edunvalvonta nivoutuu tiiviisti kansainväliseen edunvalvontaan.

Lue myös

Ylintä päätösvaltaa Akavassa käyttää liittokokous, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Liittokokous valitsee kerran neljässä vuodessa puheenjohtajan ja joka toinen vuosi hallituksen.

Akavan puheenjohtajana toimii Sture Fjäder. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana, edustaa Akavaa julkisuudessa ja johtaa Akavan toimiston työskentelyä.

Akavalla on myös kaksi neuvottelujärjestöä, jotka vastaavat jäseniään koskevien palkkaratkaisujen ja työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelemisesta ja sopimisesta. Julkisella sektorilla toimii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Esimerkiksi Lääkärisopimus kuuluu jukolaisiin sopimuksiin.