Lääkäri 2020 kestävän kehityksen jäljillä
Lääkäri 2020 -tapahtuman teemana oli Terveys ja kestävä kehitys. Lääkäreistä toivotaan suunnannäyttäjiä.
Lääkäriliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Näyttelyn Lääkäritorilla näkyi juhlavuoden ilme. Vuoden teema on sama kuin Lääkäri 2020 -tapahtumalla: Terveys ja kestävä kehitys.
Torstain pääluennolla Vastalääke ry:n Tatu Han ja professori Juhani Knuuti keskustelivat siitä, miksi lääkärien ja lääketieteen opiskelijoiden on tärkeää olla aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Terveyshuuhaan vastapainoksi on tuotava esiin faktoja.
Voiko lääkäri vaikuttaa kestävään kehitykseen? Lääkäritorilla kerättiin osallistujien ideoita siitä, miten työpaikoilla voidaan tehdä pieniä tai suuria asioita kestävämmin.
Eniten osallistujia, lähes 900, oli kandikurssilla, jolla annettiin eväitä päivystykseen. Kandikurssi järjestettiin jo 20. kerran.
Seuraavat Lääkäripäivät järjestetään 13.–15.1.2021.
Lääkäri 2020 -tapahtuman johtoryhmän puheenjohtaja, dosentti Samuli Saarni sanoi avajaispuheessaan toivovansa, että lääkärit yhdessä ottavat sen yhteiskunnallisen mielipidevaikuttajan ja terveydenhuollon uudistajan roolin, joka tuntuu Suomessa viime vuosina hävinneen.
– Kestävä kehitys ei ole vain kiinnostava, akateeminen aihe, jota voimme näillä Lääkäripäivillä vähän valottaa. Yhteiskuntavastuussa kyse on teoista. Puheet eivät paranna ympäristön tai terveydenhuollon kestokykyä, vaan teot, Saarni sanoi.
– Terveydenhuollon ympäristövaikutukset sekä terveydenhuollon sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat aika pitkälti meidän lääkäreiden käsissä. Kukaan muu kuin suomalainen lääkärikunta ei käytännössä voi huolehtia siitä, että terveydenhuoltojärjestelmä on tehokas, vaikuttava ja käyttää vastuullisesti ne resurssit, jotka sille annetaan. Se on yhteiskuntavastuuta ja kestävän kehityksen ylläpitämistä konkreettisimmillaan.
Ilmastonmuutos on terveyskysymys
Keskiviikon pääluennon pitäjä, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas muistutti, että ilmastomuutos on terveyskysymys. Ilmastonmuutos aiheuttaa helleaaltoja, myrskyjä ja tulvia, joista koituu välittömiä uhkia. Ilmastonmuutos on merkittävä uhka maailman ravintotaloudelle, ja useat taudit kuten malaria, dengue-kuume ja kolera, ovat ilmastoriippuvaisia. Ilmastomuutos on myös psyykkinen kysymys: se aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta.
Taalas kertoi suhtautuvansa ilmastonmuutoksen torjuntaan itse kuitenkin lievän optimisesti.
– Tilanne on vakava, mutta meillä on muutama vuosikymmen aikaa ratkaista ongelma. Myönteistä muutosta on tapahtumassa: ilmastonmuutos on globaalilla agendalla.
Kuinka terveydenhuollossa tulisi varautua ilmastonmuutokseen -sessiossa luennoinut ympäristötieteilijä Risto Willamo peräänkuulutti kokonaisvaltaista lähestymistapaa ilmastonmuutokseen.
– Yksi keskeinen syy ilmastonmuutokselle on, että ihmiset ajattelevat elävänsä luonnon ulkopuolella. Puhutaan ihmisestä ja luonnosta, kun pitäisi puhua ihmisestä osana luontoa. Kestävyyskysymykset ovat kompleksisia ja viheliäisiä, ja niitä pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti, Willamo painotti.
– Näen lääkäreissä valtavaa potentiaalia ymmärtää ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Lääkärit ymmärtävät luonnon systeemejä ja luonnon asettamia reunaehtoja. He ovat sairauksien parantajia ja ennaltaehkäisijöitä, ja samankaltaista ajattelua tarvitaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lääkärit ovat myös asemansa puolesta keskeisiä – teitä kuunnellaan!
Yli kuusikymmentä kurssia
Lääkäri 2020 -tapahtuma järjestettiin Messukeskuksessa 8.–10.1. Kolmen päivän aikana rekisteröitiin yhteensä noin 5800 käyntiä.
Suosituimpia kursseja olivat kandikurssi Eväitä päivystykseen, Toiminnalliset häiriöt – haaste terveydenhuollolle ja sosiaaliturvalle, Unihäiriöiden tunnistaminen ja nykyhoito, Psyykkiset traumat ja kriisit – päivitetty Käypä hoito -suositus sekä Jokalääkärin kirurgiaa. Kaikkiaan kursseja oli yli 60.
