Millaisen vakuutuksen urheilukilpailuissa tai -harjoituksissa ensiapua antava lääkäri tarvitsee? Tämän kysymyksen Raaseporin terveyspalvelujen johtava lääkäri Elias Orvomaa on kuullut usein.

- Olen itsekin toiminut urheilulääkärinä junioritason jääkiekossa ja jalkapallossa poikieni harrastusten kautta sekä amerikkalaisessa jalkapallossa SM- ja maaottelutasolla, ja pohtinut useasti kysymystä, toteaa Elias Orvomaa, joka Lääkäriliiton yksityissektorivaliokunnan jäsenenä on ottanut asian esille myös valiokunnan kokouksissa.

Junioriurheilussa vanhemmat usein toimivat joukkueen toimitsijoina tai huoltajina.

- Monia lääkärivanhempia on houkuteltu toimimaan harjoituksissa tai kilpailuissa lääkäreinä. Vahinkotilanteissa juridinen asema saattaa olla heikko, kun ei ole kunnolla selvitetty, ovatko vakuutukset kunnossa.

Esimerkkinä Orvomaa kertoo tyypillisestä tilanteesta, jossa juniorijääkiekossa maalin edustalla kaadutaan läjään, pelaajan olka menee sijoiltaan ja ottelulääkäri laittaa sen paikoilleen. Myöhemmin ilmenee hermovaurio.

- Jos tämä on hoitovirhe, niin korvaako tätä toimintaa mikään vakuutus, Orvomaa pohtii. Jos olet urheilujoukkueeseen palkattu lääkäri ja sinulla on työsuhde, niin työnantaja luonnollisesti huolehtii vakuutuksesta. Mutta entä kun toimit lääkärinä satunnaisesti tai vaikkapa ulkomailla, Orvomaa jatkaa pohdintaa.

Orvomaa painottaa, että lääkärin kannattaa tehdä sopimus urheilulääkärinä toimimisesta ja kirjata tapahtumat ja annettu hoito asiakirjoihin ja sairaskertomuksiin.

- Peräänkuuluttaisin myös sitä, että lääkärille on kohtuullista maksaa työstä korvaus, myös varallaolosta. Ettei aina tarvitsisi tehdä talkootyötä. Myös käytettyjen lääkkeiden ja välineiden korvaamisesta kannattaa tehdä sopimus. Ja niistä kannattaa pitää myös kirjanpitoa.

Vakuutus on pakollinen

- Lainsäädäntö on vakuutuksen suhteen yksiselitteinen: jokaisella terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla on oltava vakuutus potilasvahinkolain mukaisen vastuun varalta, toteaa Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Reima Palonen.

Laki koskee sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia että yrityksiä. Itsenäisellä ammatinharjoittajalla, jollaisena voivat toimia kaikki Valviran rekistereistä löytyvät terveyden- ja sairaanhoitotoiminnan ammattilaiset, on vakuuttamisvelvollisuus toimintansa osalta. Jos terveydenhuollon ammattilainen perustaa oman yrityksen, silloin vakuutus otetaan yritykselle.

Lääkäriliitto on ottanut Pohjolasta ryhmäpotilasvakuutuksen jäseniään varten. Liiton vakuutus kattaa kuitenkin vain itsenäisen ammatinharjoittajan toiminnan. Jos lääkäri harjoittaa toimintaa oman yrityksen kautta, yrityksen pitää ottaa vakuutus Potilasvakuutuskeskuksen jäsenyhtiöstä.

- Jos lääkäri työskentelee urheilukilpailussa esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa, niin mahdollinen potilasvahinko kohdennetaan SPR:n ottamaan vakuutukseen. Jos hän ei ole työsuhteessa SPR:ään, vaan tekee itsenäisenä ammatinharjoittajana sopimuksen, silloin se kohdennetaan Lääkäriliiton kautta tulevaan ryhmävakuutukseen, jos lääkäri on liiton jäsen, selventää Potilasvakuutuskeskuksen yhteyspäällikkö Marjatta Vannekoski.

Tee aina sopimus

Urheilukilpailuissa ensiapua antavan henkilön pitää aina tehdä joko kirjallinen tai suullinen sopimus työtehtävistään.

- Sillä ei ole merkitystä, saako henkilö palkkaa, palkkiota tai onko kyseessä vapaaehtoistyö. Tärkeintä on se, että roolista on sovittu ja että henkilö on jollakin tavalla etukäteen sitoutunut toimimaan tietyssä urheilutapahtumassa, Palonen sanoo.

Palonen muistuttaa, että satunnainenkin vapaaehtoistoiminta vaatii tehtävään sitoutumisen etukäteen.

- Jos toimii esimerkiksi satunnaisesti lapsensa urheiluseuran tapahtumassa lääkärinä, niin silloinkin tulee tehdä jossain muodossa sopimus tilaisuuden järjestäjien kanssa.

Kun sopimus on tehty, potilasvakuutus kattaa lääkärin niin urheilijalle kuin katsojalle tapahtuman aikana tekemät hoitotoimet, ellei muusta työnjaosta ole sovittu.

Siinä tapauksessa, että lääkäri tulee urheilukilpailuun vain katsojana, mutta joutuukin yllättäen antamaan ensiapua, kysymys ei ole potilasvahinkolain tarkoittamasta terveyden- ja sairaanhoidon harjoittamisesta eikä potilasvakuutus ole voimassa. Mikäli vakuutus olisi voimassa näissä tilanteissa, olisi terveydenhuollon ammattihenkilöllä nykylain mukaan myös vakuuttamisvelvollisuus.

Potilasvahinkolain mukaan päivystystyyppisiin tilanteisiin sovelletaan yleislääkärin vaatimustasoa.

- Lääkärin pitää tehtävään suostuessaan arvioida, onko hänellä valmiudet hoitaa todennäköisesti eteen tulevia tilanteita. Jos kyse on urheilujoukkueen varsinaisena lääkärinä toimimisesta ja kiireettömästä hoidosta, potilasvakuutuksessa sovelletaan ko. erikoisalan erikoislääkärin vaatimustasoa, kertoo Palonen.

Potilasvakuutuksen lisäksi on olemassa myös vapaaehtoinen lääkevahinkovakuutus, jonka perusteella korvataan lääkkeen aiheuttamat vahingot.

- Ulkomaille Suomesta mukaan otettujen lääkkeiden aiheuttamat potilasvahingot korvataan, mutta paikan päällä ostettujen lääkkeiden aiheuttamia vahinkoja ei, toteaa Palonen.

Ulkomailla vakuutus ei ole voimassa

Potilasvakuutus on voimassa vain Suomessa.

- Jos toimii ulkomailla, pitää selvittää, millaisia vakuutuksia lääkäriltä vaaditaan ja toimittava sen mukaan. Vastuuvakuutuksen voimassaolo ja kattavuus Suomen ulkopuolella kannattaa aina tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä.

- Suomessa toimii esimerkiksi virolaisia yrityksiä ja vuokralääkäreitä, joilla täytyy puolestaan olla suomalainen potilasvakuutus Suomessa toimintaa varten, valottaa Vannekoski.

Potilasvakuutuskeskus korvaa vahingot keskitetysti

Yksittäiset vakuutusyhtiöt eivät hoida potilasvahinkojen käsittelyä vaan Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti kaikkien Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvauskäsittelystä.

Korvausten maksamisissa täytyy ottaa huomioon neljä asiaa.

- Ensinnäkin pitää miettiä, sovelletaanko tapaukseen potilasvahinkolakia. Jos sovelletaan, niin seuraavaksi ratkaistaan, täyttyykö lain mukaiset korvausperusteet. Lopuksi pitää vielä pohtia, mikä on potilaalle aiheutunut lisävahinko ja paljonko siitä maksetaan korvausta, tarkentaa Palonen.

Potilasvakuutuksesta voidaan korvata ainoastaan terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuva lisävahinko, ei koskaan potilaan perussairauksista johtuvia seurauksia.

Vuosittain löytyy muutamia kymmeniä tapauksia, joissa vakuutuksen otosta ei ole huolehdittu asianmukaisesti. Silloin vakuuttamisvelvolliselta lain mukaan peritään korotettu maksu: siltä vuodelta, jolloin vahinko on tapahtunut, perusmaksu peritään 6-kertaisena ja muilta vakuuttamattomilta vuosilta 3-kertaisena. Tämä koskee niin yritystä kuin itsenäistä ammatinharjoittajaa.

Myös julkisella sektorilla vakuuttamisvelvollisuus

Potilasvahinkolain mukaan myös julkisella sektorilla, kuten valtion laitoksilla ja sairaanhoitopiireillä, on vakuuttamisvelvollisuus. Käytännössä Potilasvakuutuskeskus hoitaa julkisen sektorin vakuuttamisen. Jos kuntien tai kuntayhtymien omistamat terveydenhuoltoa harjoittavat yritykset tai laitokset ovat osakeyhtiö- tai yritysmuotoisia, ne eivät kuulu sairaanhoitopiirin ottamaan vakuutukseen, vaan yritykset joutuvat ottamaan vakuutuksen Potilasvakuutuskeskuksen jäsenyhtiöstä. Sama koskee vuokratyövoimaa.

- Tämä on osoittautunut joskus ongelmalliseksi vahinkotilanteissa, joissa on oletettu, että vahinko korvataan sairaanhoitopiirin vakuutuksesta, vaikka kyseessä on erillinen vuokralääkäriyritys, jolla on itsellään vakuuttamisvelvollisuus, toteaa Vannekoski.

Urheilulääkärin muistilista

· Varmista, että vakuutuksesi on voimassa.

· Tee sopimus lääkärinä toimimisesta.

· Pidä asiakirjoja/sairaskertomusta antamastasi ensiavusta.

· Muista pitää myös kirjaa käyttämistäsi lääkkeistä ja välineistä.

Lääkäriliiton ohjeet ja sopimusmallit

Lääkäriliitto on laatinut yhdessä Suomen Urheilulääkäriyhdistyksen kanssa urheilulääkäreiden ohjeet ja työsopimusmallit, jotka löytyvät osoitteesta www.laakariliitto.fi/etiikka/urheilulaakari.html.

Lääkäriliitto on käynnistänyt selvitystyön potilasvakuutuksen kattavuudesta ensiaputilanteissa. Selvitystyöstä tiedotetaan lisää, kun se on valmistunut.

Potilasvakuutuskeskus

Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutustoimintaa Suomessa harjoittavat vakuutusyhtiöt, jotka myös vakuuttavat yksityisen sektorin.

Uusia vahinkoilmoituksia vuonna 2009 tehtiin 7227 kpl. Tänä vuonna ilmoitusten määrä on pysynyt samalla tasolla. Korvaukseen ilmoituksista johtaa vajaa kolmannes.

Jotta kysymyksessä voisi olla potilasvahinko, on seuraavien edellytysten aina täytyttävä:

· Potilaalle on aiheutunut henkilövahinko.

· Vahinko on aiheutunut potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä.

· Vahingoittuneen on oltava potilas eli tutkimuksen tai hoidon kohteena oleva henkilö.

· Vahinko on tapahtunut Suomen maantieteellisellä alueella.

· Vahinko on tapahtunut potilasvahinkolain voimassaoloaikana eli 1.5.1987 tai sen jälkeen.

Kun nämä viisi edellytystä täyttyvät, vahingon korvattavuutta arvioidaan laissa mainittujen eri korvausperusteiden kannalta.

Korvattavat vahingot:

· Hoitovahinko
· Infektiovahinko
· Tapaturmavahinko
· Laitevahinko
· Hoitohuoneiston tai -laitteiston vahinko
· Lääkkeen toimittamisvahinko
· Kohtuuton vahinko
http://www.potilasvakuutuskeskus.fi