Lääkärisopimuksen mukaan kunnallisen yleisen virkasopimuksen (KVTES) määräyksiä sovelletaan myös varsin laajasti lääkärien kunnallisissa palvelussuhteissa koskien erityisesti kokemuslisiä ja vuosilomia. Näihin liittyvät keskeisimmät muutokset seuraavana.

Kokemuslisät

Kokemuslisäjärjestelmässä ns. välykset ja prosentit ovat ennallaan; 4 v/5 %, 7 v/5% ja 10 v/5%.

Kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan laskentaa uudistettiin 1.2.2000 vastaamaan jo vuosi sitten uudistettua vuosilomaan oikeuttavaan palvelusajan laskentaa, jolloin hyväksi luetaan

- oman kuntatyönantajan palvelus

- muun työnantajan palvelus tehtäviä vastaavalla ammattialalla tai sellaisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

Osa-aikatyöstä kokemuslisät kertyvät kuten kokoaikatyöstä. Uusien määräysten mukaan osa-aikatyö otetaan huomioon kokemuslisäaikana työajan pituudesta riippumatta kuten täysi työaika. Kaikki työnteon ja virantoimituksen keskeytykset lakkoa ja luvatonta poissaoloa lukuun ottamatta kerryttävät kokemuslisiin oikeuttavaa aikaa. Näin ollen mm. opintovapaa, vuorotteluvapaa, perhepoliittiset vapaat, sairauslomat, varusmies- tai siviilipalvelusta johtuva virantoimituksen tai työnteon keskeytys, harkinnanvaraiset työlomat ja virkavapaat luetaan kokemuslisiin oikeuttaviksi palvelusajoiksi siitä riippumatta, onko keskeytysajoilta maksettu palkkaa. Riittää, että viranhaltijalla tai työntekijällä on keskeytysaikana nimissään virkavapaana tai työlomana jatkuva kunnallinen palvelussuhde.

Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika voi poiketa vuosilomaan oikeuttavasta ajasta, koska niissä on erilaiset siirtymämääräykset. Käytännössä kokemuslisien kertymäaika 1.2.2000 lukien on sama kuin vuosilomissa. Runsas vuosi sitten vuosilomamääräysten uudistamisesta neuvoteltaessa näiden määräaikojen laskeminen oli esillä siten, kuin KT:n kirjeestä 4/99 ja sen liitteenä olevista täytäntöönpano-ohjeista ilmenee. Näiden täytäntöönpano-ohjeiden (s. 10) mukaan esim. lääkärien kohdalla hyväksytään aikaisemmin sairaanhoitajana toimittu aika. Viimeksi mainitulta osalta näissä neuvotteluissa asia oli seikkaperäisemminkin esillä, jolloin oltiin yhtä mieltä 26.11.1998 esillä olleesta tulkintaohjeesta. Sen mukaan terveydenhuollossa tehtäviä vastaavalla ammattialalla pidetään lääkärien ja hammaslääkärien osalta myös ennen lisensiaattitutkintoa hoitohenkilökunnan virka- tai työsuhteessa työskenneltyä aikaa samoin kuin työskentelyä työsuhteessa nuorempana ja vanhempana amanuenssina.

Kokemuslisämuutoksiin liittyy siirtymämääräys, jonka mukaan 31.1.2000 mennessä ansaitut kokemuslisät pysyvät muuttumattomina saman työnantajan palveluksessa palvelussuhteen jatkuessa keskeytyksettä. Kokemuslisät kertyvät uusien määräysten mukaisesti 1.2.2000 lukien. Mikäli kyseessä on uusi työnantaja tai katko saman työnantajan palvelussuhteessa, kaikki, myös vanhat palvelut, lasketaan uusien määräysten mukaan.

Vuoden 1995 kokemuslisäuudistuksen siirtymämääräyksiin liittyvä 15-vuotismäärävuosilisä maksetaan entisen suuruisena niille, joilla se on ollut 31.12.1999 niin kauan, kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä. Uusille viranhaltijoille ei tämä lisä tule enää maksuun vaikka 15 vuoden palvelu täyttyisikin.

Todettakoon vielä, että kokemuslisää ei sinänsä tarvitse hakea, mutta muun kuin oman työnantajan palvelusajoista on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Mikäli tämä selvitys esitetään takautuvasti, tähän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan takautuvasti enintään kahden vuoden ajalta selvityksen esittämisestä.

Vuosilomat

Kuntasektorilla vuosilomajärjestelmän kokonaisuudistus tapahtui 1.4.1999 alkaneen lomanmääräytymisvuoden alusta. Ensimmäisen kerran uusien määräysten mukaiset lomat annetaan kuluvan vuoden lomakautena 2.5.-30.9.2000. Uudessa vuosilomajärjestelmässä, jota on aikaisemmin selvitetty mm. Lääkärilehden numerossa 9/99, vuosiloma ansaitaan ja pidetään pääsääntöisesti työpäivinä eikä erillisiä talvilomapidennyksiä enää tunneta vaan niiden pidennysefektit sisältyvät ansaittuihin vuosilomapäiviin ja voidaan hyödyntää vaikka koko loma tai osa siitä pidettäisiin lomakautena. Tärkeimmät KVTES:n IV luvun muutokset 1.2.2000 lukien liittyvät täyden lomanmääräytymiskuukauden uudelleen määrittelyyn (3 pykälä) sekä työssäolopäivien veroisten päivien luetteloon (4 pykälä), siten kuin KT:n yleiskirjeestä 3/2000 ilmenee.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on nyt lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää. Viimeksi mainitusta 16 kalenteripäivästä vähennetään palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuukauteen sisältyvä lakkoaika tai muu luvaton poissaoloaika, mutta ei sen sijaan mitään muuta, esim. virkavapaata, työlomaa tai päivystysvapaata.

Jotta yksittäinen kalenterikuukausi olisi täysi lomanmääräytymiskuukausi, kunkin kalenterikuukauden osalta täytyy toteutua vähintään 35 työtunnin (säännöllistä työaikaa, vajaat 5 täyttä työpäivää) tai vaihtoehtoisesti 14 työpäivän (säännöllistä työaikaa, riippumatta yhden työpäivän työajasta) vaatimukset. Työtunteja ja työpäiviä voidaan korvata työssäolon veroiseksi laskettavalla ajalla, joista on vuosilomaluvun 4 pykälä:ssä seuraava luettelo:

1. vuosiloma

2. sairausloma, jolta ehdoton oikeus palkkaan

3. erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaat

4. enintään 30 kalenteripäivän lomautus kerrallaan

5. 30 kalenteripäivän opintovapaat lomanmääräytymisvuoden aikana

6. työn edellyttämään koulutukseen myönnetyt virkavapaat tai työlomat, enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan

7. oppisopimuslain mukaiseen tietopuoliseen koulutukseen osallistuminen

8. ilman omaa syytään virantoimituksesta pidätysaika

9. muu virka- tai työvapaa enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana edellytyksin, että oman kuntatyönantajan palveluksessa oltu työssä lomanmääräytymisvuoden aikana vähintään 22 työpäivää.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että uudet vuosilomamääräykset eivät salli koko kalenterikuukauden kestävää päivystysvapaata ilman tältä osin vähentävää vaikutusta vuosilomaoikeuksiin. Sen sijaan kuukautta pidempikin päivystysvapaa, noin 6 viikkoa, on edelleen mahdollinen ilman näitä vaikutuksia päivystysvapaata rytmittämällä esim. seuraavasti. Kuukauden alussa on säännöllistä työaikaa vähintään 35 työtuntia tai tätä vastaava työssäolon veroinen aika (esim. virkavapaa, vuosiloma) sen jälkeen päivystysvapaata seuraavan kuukauden viimeiselle viikolle sisältäen vähintään 35 työtuntia tai vastaavan ajan työssäolon veroista aikaan. Tällöin molemmat kalenterikuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia. KT:n yleiskirjeessä 7/2000 koskien uutta lääkärisopimusta 2000 annetaan ohje, jonka mukaan päivystysvapaita vahvistettaessa tulee ottaa huomioon toiminnasta johtuvat mahdollisuudet ja se, ettei päivystysvapaita vahvisteta siten, että se johtaisi vuosilomaetuuksien vähenemiseen.

KVTES:n vuosilomalukuun palautettiin myös 1.2.2000 lukien vanhaa järjestelmää vastaava määräys koskien pidempää vuosilomaoikeutta siinä tilanteessa, että yhtäjaksoista palvelua on 31.3. mennessä välittömästi 6 kuukautta ja kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 5 vuotta. Tätä määräystä sovelletaan kuitenkin vasta 1.4.2000 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta ja tämän 6kk/5vuoden portaan palauttaminen realisoituu aikaisintaan 31.3.2001.