- Hyvää päivää, olenkohan tullut oikeaan osoitteeseen? Tulin tapaamaan Suomen Yleisen Lääkäriliiton puheenjohtajaa?

Lääkäritalon seitsemännen kerroksen aulaan on saapunut hieman vanhahtavasti mutta ehdottoman tyylikkäästi pukeutunut herrasmies, joka pienen hämmennyksen jälkeen ohjataan Lääkäriliiton puheenjohtajan Timo Kaukosen puheille.

- Hyvää päivää, olen Alfred Theodor Ehrström, vanhassa Vaasassa syntynyt, vuonna 1888 lääketieteen lisensiaatiksi valmistunut ja 85 vuotta sitten edesmennyt haminalainen piirilääkäri.

- Hauska tutustua, olen viime aikoina lukenut Teistä useaan otteeseen. Mikä saa Teidät juuri tänään vierailulle Suomen Lääkäriliittoon?

- Tulin aikanaan ehdottaneeksi kaikille lääkäreille yhteisen järjestön perustamista ja päädyin työryhmään, jonka ehdotuksesta vuonna 1910 perustettiin Suomen Yleinen Lääkäriliitto arvonmukaisen hengen ja hyvän toveruuden ylläpitämiseksi maan lääkärikunnassa sekä lääkärien yhteiskunnallisten ja taloudellisten etujen valvomiseksi ja edistämiseksi. Huomasin tuosta ikimuistoisesta Kalevalan päivän illasta vierähtäneen jo sata vuotta ja ajattelin tulla katsomaan miten lääkärien asiat ovat edenneet. Vuoden 1925 jälkeinen aika on jäänyt minulta vähemmälle huomiolle.

- Lääkärien asema ja työskentelyolosuhteet ovat varmasti muuttuneet huomattavasti Teidän ajastanne. Jos Teille sopii voisimme keskustella ja samalla tutustua Lääkäriliiton nykyisiin toimitiloihin.

- Muistan vielä hyvin nuo 1900-luvun alkupuolen kiireiset vuodet. Lääkäreitä valmistui vuosittain lähes kolmekymmentä eivätkä kaikki lääkärit enää tunteneet toisiaan edes nimeltä! Ja etenkin nuoret lääkärit päätyivät uudenlaisiin työtehtäviin kunnanlääkäreiksi tai muihin vastaaviin tehtäviin, missä he joutuivat taistelemaan saadakseen säädynmukaisen ansion jalosta ammatistaan. Erilaiset vakuutuslaitokset ja sairauskassat kasvoivat ja pyrkivät määrittelemään ketä lääkärin tulisi hoitaa ja mihin hintaan. Säätyvaltiopäivillä ja varsinkin eduskuntauudistuksen jälkeen ilma oli täynnä ehdotuksia kaikkia kansalaisia koskevista sairaus- ja vanhuusvakuutuksista. Näytti pahasti siltä, että olisimme saksalaisten kollegojen tavoin menettämässä ammatillisen autonomian ja päätymässä työnantajien rengeiksi.

- Tilanne on yhä tänä päivänä hyvin samankaltainen. Nuorempi kollegakunta haluaa tehdä töitä eri tavalla kun viime vuosikymmeninä on totuttu ja taloudelliset asiat ovat hyvin voimakkaasti esillä keskusteltaessa terveydenhuollosta. Tällä hetkellä Suomessa on yli 20 000 lääkäriä.

000 lääkäriä! Paljonko lääkäreitä sitten valmistuu vuodessa? Yliopiston klinikoita on varmasti jouduttu laajentamaan melkoisesti...

- Nykyisin lääkäreitä koulutetaan kaikkiaan viidessä tiedekunnassa. Koulutusmäärä on tällä hetkellä 600 lääkäriä vuosittain. Itse olen valmistunut lisensiaatiksi Oulusta vuonna 1990. Oulun ohella lääkäreitä koulutetaan Helsingissä, Kuopiossa, Turussa ja Tampereella. Lisäksi satoja suomalaisia nuoria opiskelee alallemme ulkomailla.

- Olet siis valmistunut lisensiaatiksi vähän yli sata vuotta minua myöhemmin - ja Oulusta! Viisi tiedekuntaa sekä satoja opiskelijoita ulkomailla! Ja kun meillä oli murheita viidensadan lääkärin yhteisöllisyyden ylläpitämisessä, vaikka olimme lähes kaikki valmistuneet Helsingin yliopistolta. Meidän ratkaisumme oli yhteisöllisyyden lujittaminen yhdessäolon merkeissä erilaisissa alueellisissa seuroissa, ja hyvää toveruutta ylläpitämäänhän perustettiin myös Suomen Yleinen Lääkäriliitto. Moninainen yhteinen ajanvietto tarjosi meille henkireiän raskaan, ja sairaaloiden ulkopuolella ammatillisesti yksinäisen työn vastapainoksi. Muistan monet illat ...ja yöt... Vaasan ja Kyminlaakson lääkäriseurojen juhlissa ja kokouksissa. Oli hyvää seuraa, mainiota ruokaa eivätkä juomatkaan yleensä loppuneet kesken - paitsi joskus kieltolain aikana.

- Yhteisöllisyyden ylläpitäminen on varmaan hyvin erilaista kuin Teidän aikananne. Kollegiaalisuuden vaaliminen on hyvin merkittävässä roolissa lääkäriliiton toiminnassa. Yhteisöllisyys ei ole enää sitä, että kaikki tuntevat toisensa, vaan paino on enemmän profession yhteisissä arvoissa ja normeissa ja niiden tuomisessa esille. Niitä täytyy myös jatkuvasti kehittää vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tilaa.

- Maan väkilukukin lienee kasvanut. Paljonko nykyään on asukkaita yhtä lääkäriä kohden?

- Taitaa olla vähän yli 200.

000 jokaista lääkäriä kohden. No, kunnanlääkäripula ja lääkäripula yleensäkin taitaa sitten olla historiaa?

- Toisin kuin voisi luulla, lääkäripulan sanotaan edelleen vaivaavan. Vaikka lääkärien absoluuttinen määrä on suurempi kuin koskaan, erityisesti perusterveydenhuollon puolella on suuri rakenteellinen pula lääkäreistä. Maassamme meneillään oleva kaupungistuminen vähentää väkeä maaseudulta ja se lisää vaikeuksia saada lääkäreitä maaseudulle.

Keskustelun ohessa herrat ovat kiertäneet Lääkäritalossa ja päätyneet ylimmän kerroksen saunatilan parvekkeelle ihailemaan kaupunkimaisemaa.

- Kyllä on Helsinkikin kasvanut. Silloin kun opiskelin 1880-luvulla, päättyi kaupunkimainen asutus jo muutaman korttelin päässä yliopistolta. Muistan kuinka nuorina ylioppilaina kävimme keväällä katsomassa jäiden lähtöä Vanhankaupunginkoskella. Silloin tuon Itäisen viertotien [Hämeentie, toim. huom.] varrella oli vain satunnaisia hökkeleitä ja tuossa alhaalla entisen Sörnäisten järven kohdalla taisi olla kaupungin laidunmaat. Hienon talon olette rakentaneet. Onko tämä tosiaan liiton oma?

- Talo on oma ja rakennettiin vuonna 1988. Laman aikana 1990-luvulla liiton talous oli taloinvestoinnin takia hyvin tiukoilla, mutta siitä on päästy nykyiseen velattomaan tilanteeseen.

- Liitto on näköjään selvästi kasvanut jäsenkuntansa mukana. Muistan vielä kuinka minun aikanani esimerkiksi postit lähetettiin suoraan puheenjohtajalle tai toiselle sihteereistä. Itse olin perustamisvaiheiden jälkeen mukana toiminnassa edustamalla omaa lääniäni luottamusneuvostossa. Meidän tehtävänämme oli valvoa hallitusta ja tehdä päätökset suuremmissa periaatteellisissa kysymyksissä. Onko tämä käytäntö vielä nykyäänkin?

- Teidän aikanne luottamusneuvoston tehtävää hoitaa vaaleilla valittu valtuuskunta. Hallituksen nimeäminä toimii lukuisia valiokuntia, jotka valmistelevat päätösasiat hallitukselle. Luottamusneuvosto toimii nykyään kunniatuomioistuimena kollegojen välisissä ongelmissa. Hallituksen päätösten valmistelussa ja toimeenpanossa erittäin tärkeän osan muodostaa liiton toimisto. Toimistossa on tällä hetkellä töissä 70 henkeä.

000 lääkärin yleinen kokous voisi kyllä olla mielenkiintoinen kokemus. Kiitos tästä miellyttävästä tuokiosta. Monet lääkärin ammatin ja Lääkäriliiton haasteet näyttävät pysyneen samankaltaisina koko vuosisadan. Täytynee tulla taas sadan vuoden päästä katsomaan maailman kehittymistä. Voisitte kenties tulla mukaan?

- Miksipä ei. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka ajankohtaisia ovat vielä toisenkin vuosisadan jälkeen ne teemat, joiden takia olitte perustamassa Suomen Lääkäriliittoa.

Kohtaamisen kirjasivat Timo Kaukonen ja lääkäri Alfred Ehrströmin puolesta Lääkäriliiton järjestöhistoriaa tutkinut FM Samu Nyström, joka on juhlavuoden historiateoksen päätoimittaja.