Kaikkien aikojen vaikein neuvottelukierros

Koronakevään keskellä käydyt sopimus­neuvottelut vaativat kovaa vääntöä.

– Parasta neuvottelukierroksessa oli mielen­kiintoinen työ sinänsä hyvän tiimin ja tausta­joukkojen kanssa. Haastamme ja sparraamme toisiamme, sanoo neuvottelujohtaja Laura Lindholm. Lääkäriliiton neuvottelutiimiin kuuluvat Lindholmin (kuvassa istumassa) lisäksi tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä, lakimies Heli Hartman-Mattila ja Politiikka-toimialan johtaja Heikki Pärnänen.

– Uudessa Lääkärisopimuksessa on paljon muutoksia, ja muutosten hyväksyminen voi olla vaikeaa. Vanha on aina turvallista ja uusi huolettaa, vaikka voi jatkossa osoittautua paljon paremmaksi kuin vanha, liiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi toteaa.

Jo kertaalleen hyväksytty Lääkärisopimus kaatui vappuaattona, kun kunta-alan yleinen virkaehtosopimus kaatui Tehyn ja Superin hylättyä valtakunnansovittelijan esityksen. Pelkona oli neuvottelujen lykkääntyminen syksyyn, mutta tauon jälkeen neuvotteluja päästiin onneksi jatkamaan. Lopulta mutkien kautta päästiin maaliin.

Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm kertoo olleensa mukana työmarkkinaneuvotteluissa liki kaksikymmentä vuotta, eikä neuvottelukierros ole ollut ikinä yhtä haastava. Ratkaisu on vaikea sekä kunta-alan yleisen sopimuksen että Lääkärisopimuksen kannalta.

– Käsittelyssä olevat asiat olivat ennen kaikkea periaatteellisia, mutta myös varsin laajoja ja jäsenkuntaa jakavia. Ratkaisun hakeminen ja löytyminen oli haastavampaa kuin koskaan aiemmin.

Lindholmin mukaan eniten työtä neuvotteluprosessissa aiheuttivat uuteen työaikalakiin perehtyminen sekä monenlaisten vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten puntaroiminen.

– Onneksi aloitimme taustatyön tekemisen varhain. Asioita käsiteltiin myös laajasti liiton luottamuselimissä, Lindholm kertoo.

Päivystyskysymykset kipupisteitä

Myös liiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi on ollut sopimusneuvotteluissa mukana eri rooleissa jo useita kertoja.

– Tämä kierros oli ehdottomasti vaikein niin ennakkoasetelmien, neuvottelujen kuin päätöksenteonkin suhteen. Saimme kuitenkin kokoon sellaiset kirjaukset, että se mahdollistaa erilaisia ratkaisuja esimerkiksi päivystyksen toteuttamiseen, Rajaniemi sanoo.

– Jäsenkunnassa on aivan vastakkaisia mielipiteitä päivystyksen järjestämisestä. Toiset haluavat jatkaa ennallaan, toiset haluavat lyhyempiä vuoroja, Rajaniemi toteaa.

Yhteiskunta on muuttunut, ja vapaa-ajan arvostus on noussut. Yhä useampi lääkäri kokee, että työmäärä ja viikkotyöaika ovat liian pitkiä. Lääkäriliiton tutkimusten mukaan enemmistö päivystävistä lääkäreistä haluaa korkeintaan 12 tunnin työvuoroja, ja lyhyempiä työvuoroja haluavien osuus on nousussa (Työmarkkinatutkimukset 2012 ja 2017).

– Monet lääkärit ovat jo vuosia kokeneet pitkät päivystysrupeamat liian raskaiksi ja stressaaviksi. Se on syönyt työssäjaksamista, ja ajanut lääkäreitä pois julkiselta sektorilta. Tulevaisuutta ajatellen meidän on mietittävä sitä, miten päivystävät alat säilyvät houkuttelevina, Rajaniemi sanoo.

Selkeät säännöt laajennetusta työajasta

Rajaniemi pitää hyvänä, että uuteen Lääkärisopimukseen saatiin myös selkeät säännöt laajennetusta työajasta.

– Säännöllisen työajan levittämisestä oli välttämätöntä saada sovittua. Työnantajat eri puolilla Suomea haluavat levittää työaikaa iltaan. Paikallinen sopiminen on työlästä ja vaativaa. Siksi on hyvä, että laajennetulle työajalle on selkeä raami. Korvauksen tasosta käytiin kovaa vääntöä.

– Toisaalta työajan laajentaminen mahdollistaa lääkärien erilaisten elämäntilanteiden huomioimisen. Toivonkin, että työpaikoilla suunnitellaan näitä asioita yhdessä työntekijöiden kanssa. Se tuo parhaan lopputuloksen ja lisää työtyytyväisyyttä.

Sopimus oli tärkeä saada ennen kesää

Neuvottelutavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta uutta palkkarakennemallia. Sitä ei saatu valmiiksi.

– Erikoislääkärin palkan tulisi kehittyä sen mukaan, kuinka hän kehittyy kliinisesti, kouluttautuu, kantaa vastuuta. Emme saaneet vielä läpi uutta palkkarakennemalliamme, jolla erikoislääkärin urakehitys turvattaisiin. Asiaa viedään kuitenkin eteenpäin työryhmässä, jonne sijoitettiin keskitetty järjestelyvaraerä, Rajaniemi kertoo.

Lääkärisopimus oli tärkeä saada ennen kesää monestakin syystä. Ensinnäkin uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020, ja uudet työaikamääräykset tuli sovittaa Lääkärisopimukseen. Toiseksi koronapandemia on vaikuttanut lääkärien toimintaan monin tavoin, ja uusia paikallisesti sovittavia asioita on tullut ilmi runsaasti. Jotta voidaan tehdä paikallisia sopimuksia, on kunnallisen pääsopimuksen ja Lääkärisopimuksen oltava voimassa. Lisäksi koronapandemia on heikentänyt kuntien ja sairaanhoitopiirien taloustilannetta. Jos sopimuksen solmiminen olisi siirtynyt syksyyn, olisi ollut epävarmaa, saadaanko yleisen tason mukaisia palkankorotuksia.

Lääkärisopimus

Lääkärisopimus koskee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa toimivien lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien palvelussuhteen ehtoja.

› Uusi Lääkärisopimus on voimassa 1.4.2020–8.2.2022. Sopimus astui siis voimaan takautuvasti.

› Palkkaratkaisu on työmarkkinoiden yleisen linjan mukainen. Palkat nousevat sopimuskauden aikana keskimäärin noin kolme prosenttia.

› Parannuksia ja täsmennyksiä työ- ja lepoaikoihin.

› Huomiota työhyvinvointiin ja jaksamiseen.

Lääkärisopimuksesta on koottu tietoa liiton verkkosivuille: www.laakariliitto.fi/laakarisopimus