Arvokasta tietoa jää hyödyntämättä

Terveydenhuollossa tuotetaan valtava määrä tietoa, jota kannattaisi hyödyntää päätöksen­teossa.

Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki toivoo, että tietojohtamiseen saataisiin lisää resursseja.

Lääkäriliiton Terveydenhuollon korjaussarja -hankkeessa kirkastettiin toimivan ja kestävän terveydenhuollon periaatteita. Tuloksena oli kymmenen terveydenhuollon teesiä.

Kolmannen teesin mukaan terveydenhuoltoa tulee ohjata ja johtaa tietoon perustuen. Optimaalisesti toimivassa terveydenhuollossa data kerätään kattavasti ja ajantasaisesti. Datasta jalostettua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa kaikilla terveydenhuollon tasoilla.

Jotta terveydenhuolto toimisi tehokkaasti, tarvitaan ajantasaista tietoa suunnittelun ja johtamisen pohjaksi. Tietoa tarvitaan väestön terveydentilasta, palvelutarpeesta, tuotettujen palvelujen määristä, kustannuksista ja vaikuttavuudesta. Tarvitaan toimivia tietojärjestelmiä ja sovelluksia, joiden avulla tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Raakadataa on paljon

Palvelujärjestelmä on monimutkainen ja eri osien tulisi toimia saumattomasti yhteen. Tämä korostaa terveydenhuollon ohjaamisen ja johtamisen merkitystä. Toisaalta terveydenhuollon digitalisaatio on tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia. Nykyisin lähes kaikki terveydenhuollon toimintaa koskeva data on digitaalisessa muodossa.

Dataa on valtavasti, mutta haasteena on, että se on usein vaikeasti hyödynnettävässä muodossa. Tallennettu data voi olla vanhentunutta, puutteellista tai virheellistä. Data voi olla myös sirpaloitunut useisiin eri kokonaisuuksiin, jolloin datan yhdistäminen on vaikeaa tai mahdotonta.

– Suomessa tuotetaan paljon terveydenhuoltoon liittyvää dataa, ja tietojärjestelmät ja rekisterit ovat aika hyvässä kunnossa. Ongelma on se, että raakadataa ei ole työstetty eikä analysoitu siten, että sitä voisi hyödyntää terveydenhuollon ohjauksessa ja johtamisessa. Paikallisia hyviä johtamisen välineitä on, mutta kokonaisuutena tässä on vielä paljon kehitettävää, toteaa tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Tietojohtamiseen tarvitaan osaamista

Keskimäki pitää Lääkäriliiton terveydenhuollon teesejä tärkeinä, koska niiden avulla voidaan nostaa kehittämiskohteita valokeilaan.

– Tämä kolmas teesi on hyvä, koska se nostaa esiin sen, että tietojohtamiseen tarvitaan resursseja. Tietoa ja tietojärjestelmiä on hurjasti, mutta harvassa terveydenhuollon organisaatiossa on tarvittavaa tietojohtamisen osaamista. Aineiston käsittelyyn, tulkintaan ja hyödyntämiseen tarvitaan työntekijöitä.

– Sairaanhoitopiireissä ja isoissa kaupungeissa olisi tarvetta tämäntyyppiselle osaamiselle. Nykyään puhutaan paljon siitä, että tekoäly ratkaisee ongelmat – mutta ei se sinällään mitään ratkaise. Tekoäly itsessään ei osaa mitään, vaan järjestelmät ja sovellukset on ensin suunniteltava ja tekoälyä on opetettava, Keskimäki toteaa.

Hyviä esimerkkejä on olemassa

Hyviä esimerkkejä toimivista järjestelmistä on sekä kansallisella että alueellisella tasolla.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä sairaaloiden benchmarking-järjestelmä eli tuottavuustilasto on vanha mutta edelleen hyvä esimerkki siitä, miten voidaan tarjota analyyttistä tietoa toiminnan kehittämisen pohjaksi. Tämäntyyppisiä järjestelmiä pitäisi olla enemmänkin, Keskimäki sanoo.

– Esimerkki toimivasta alueellisesta tietojärjestelmästä on Pohjois-Karjalan sairaaloiden ja terveyskeskuksien yhteinen potilastietojärjestelmä, jonka avulla on muun muassa seurattu diabeteksen hoitotasapainoa eri terveyskeskusten potilailla.

– Monesti ajatellaan, että pitää olla kansallisen tason järjestelmiä. Kansallisia rekistereitä tietysti tarvitaan, mutta monissa tapauksissa kansallisen tason ratkaisut eivät riitä. Tarvitaan myös paikallisen tason ratkaisuja ja soveltamista.

Toisiokäyttöön liittyy ongelmia

Potilastietojärjestelmien sisältämä data ei ole enää tarkoitettu hyödynnettäväksi vain yksittäisen potilaan hoidossa, vaan sitä tulee pystyä hyödyntämään myös terveydenhuollon johtamisessa ja kehittämisessä. Sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan lain tarkoituksena on ollut nopeuttaa lupakäsittelyä ja sujuvoittaa tietojen yhdistelyä eri rekistereistä. Siihen liittyy kuitenkin ongelmia.

– Tutkijan näkökulmasta toisiolaki on ideana erinomainen, mutta yhden luukun periaate ei tällä hetkellä toimi optimaalisesti, Keskimäki muotoilee.

Myös Lääkäriliitto on kiinnittänyt asiaan huomiota. Liiton mielestä tutkijalähtöinen kliininen tutkimus tulisi vapauttaa tietoluvan myöntämistä ja tietoturvallisen käyttöympäristön käyttöä koskevista maksuista. Jos maksujen taso säilyisi nykyisellään, se vähentäisi merkittävästi kliinistä tutkimusta Suomessa, koska tutkijalähtöistä kliinistä tutkimusta tehdään usein ilman rahoitusta tai pienillä apurahoilla.

› Lääkäriliiton terveydenhuollon teeseistä kerrotaan teesi kerrallaan muutaman viikon välein. Kaikki terveydenhuollon teesit löydät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/teesit.

Teesi 3:

terveydenhuoltoa tulee ohjata ja johtaa tietoon perustuen

• Tehokkaan ja yhdenvertaisen palvelujärjestelmän edellytys on ohjaamisen ja johtamisen perustuminen ajantasaiseen tietoon.

• Tietoa tarvitaan toiminnan volyymeistä, kohdentumisesta, kustannuksista, vaikuttavuudesta sekä väestön terveydentilasta ja palvelutarpeesta.

• Päätöksenteon niin kansallisen tason ohjauksessa kuin palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa tulee perustua tähän tietoon.

• Tiedon tuottamiseen tarvitaan asianmukaiset tietojärjestelmät, jotka tuottavat tarvittavan tiedon automaattisesti ilman terveydenhuollon ammattilaisten ylimääräistä kirjaamista.