Ammattitaito ei pysy yllä automaattisesti

Jatkuva kouluttautuminen, osaamisen ­ylläpitäminen ja kehittäminen on välttämätöntä jokaiselle lääkärille.

– Panostus koulutukseen tuottaa itsensä takaisin: se lisää tuottavuutta, potilasturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia, Juha Pekka Turunen sanoo.

Lääkärinvalassa lääkäri lupaa, että hän pitää jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoaan ja arvioi työnsä laatua. Ammattitaidon ylläpitämistä edellyttää myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki: terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Lääkärin peruskoulutus ja erikoistumiskoulutus antavat vankan pohjan lääkärin ammatissa toimimiseen. Ammattitaito myös kehittyy käytännön työssä läpi työuran. Riittävän ammattitaidon ylläpito ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti. Lääkärin on oltava aktiivinen tietojensa ja taitojensa pitämisessä ajan tasalla.

Lääkäriliiton Terveydenhuollon korjaussarja -hankkeessa syntyi kymmenen uutta teesiä. Niistä seitsemäs kuuluu: Ammattitaidon ylläpito on jokaisen oikeus ja velvollisuus.

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin koulutuspäällikkö Juha Pekka Turunen pitää teesiä isona ja tärkeänä.

– Muutoksen vauhti lääketieteessä on kova. Uutta tutkimustietoa syntyy koko ajan. Samalla kun tulee uusia ja entistä tehokkaampia hoitomuotoja, vanhoja hoitomuotoja pitää hylätä. Monessa asiassa vaikkapa viisi vuotta vanha tieto on jo tosi vanhaa, Turunen toteaa.

Palaute ohjaa tunnistamaan kehitystarpeet

Lääkärin on syytä seurata oman alansa julkaisuja ja osallistua koulutuksiin. Myös lääketieteellisen tutkimuksen tekeminen on lääkärille hyvä keino oman osaamisensa kehittämiseen ja syventämiseen.

Lääkärin pitää käytännössä arvioida, mikä hoitolinja on olemassa olevan tutkimustiedon perusteella paras, ja osattava myös tieteellisesti perustella tämä potilaalle. Lääkärin ammattitaidon ylläpito mahdollistaa potilaiden diagnosoinnin ja hoidon antamisen kulloinkin käytettävissä olevan parhaan tiedon mukaisesti.

Juha Pekka Turusen mielestä koulutukseen hakeutumisen pitäisi olla prosessi.

– Saamme koko ajan työstä ja ympäristöstä palautetta, ja sen pitäisi ohjata kouluttautumista henkilötasolla ja työpaikkatasolla. Palaute kannattaa ottaa tosissaan, ja sitä pitää käsitellä. Onko jotain, jossa on osaamisen aukkoja tai jota kannattaa kehittää? Koskeeko se minua itseäni vai tiimiäni? Miten kannattaa kouluttautua? Vastaus voi olla esimerkiksi erikoislääkäriyhdistyksen tarjoama koulutus, Lääkäripäivät tai kansainvälinen kongressi. Se voi olla myös kirjallisuuden lukemista tai tietokantahakujen tekemistä.

Täydennyskoulutus on myös työnantajan asia

Optimaalisesti toimivassa terveydenhuollossa jokainen lääkäri pitää osaamisensa ajan tasalla, jotta potilas saa turvallista ja laadukasta hoitoa. Työnantajat luovat edellytykset lääkärin osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että jokainen yksikössä työskentelevä lääkäri voi ylläpitää ja kehittää osaamistaan. Lääkäriliiton suosituksen mukaan työnantajan tulee tarjota lääkärille vähintään kymmenen työpaikan ulkopuolista koulutuspäivää vuodessa. Käytännössä tämä tavoite ei ole kaikkialla vielä toteutunut, joten parantamisen varaa on.

Turusen mielestä täydennyskoulutussuosituksessa mainittu kymmenen päivää ei voi olla ainut mittari.

– Suositus luo vain kehikkoa: koulutus on huomioitava suunnitelmissa, ja siihen on varattava aikaa ja rahaa. Olennaista ei kuitenkaan ole se, tuleeko lääkärille vuosittain kymmenen täydennyskoulutuspäivää täyteen, vaan mitä niiden päivien aikana tapahtuu, ja miten opittua hyödynnetään.

Turunen muistuttaa, että kouluttautumisen mahdollistamisessa esimiehet ovat avainasemassa.

– Haastavaa on, että lääkäreiltä usein puuttuu henkilöstöjohtamisen osaamista.

– Täydennyskoulutuksen toteutuminen ei voi olla yksittäisen lääkärin varassa, vaan se on myös työnantajan asia. Koulutusta täytyy suunnitella, sitä pitää hyödyntää, ja sen toteutumista pitää seurata, Turunen painottaa.

Koulutus ei ole menoerä, vaan investointi

– Paljon on ajattelua, että kouluttautuminen on pois tuottavasta työstä, vaikka oikeasti se on investointi. Panostus koulutukseen tuottaa itsensä takaisin: se lisää tuottavuutta, potilasturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia, Turunen sanoo.

Myös ammatinharjoittajana toimivan lääkärin on huolehdittava riittävästä osaamisestaan ja sen kehittämisestä. Erityisen tärkeää koulutuksiin osallistuminen ja ammattijulkaisujen seuraaminen on, jos lääkäri toimii yksin eikä muilta kollegoilta oppiminen tapahdu luontaisesti osana työyhteisön toimintaa.

Teesi 7:

Ammattitaidon ylläpito on jokaisen oikeus ja velvollisuus.

• Potilaan on voitava luottaa siihen, että lääkärillä on ajantasaiset tiedot ja taidot.

• Jatkuva kouluttautuminen, osaamisensa ylläpitäminen ja kehittäminen on välttämätöntä.

• Työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että lääkäri voi ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan.

• Työnantajan tulee tarjota lääkärille vähintään Lääkäriliiton suosittelemat kymmenen koulutuspäivää vuodessa.

› Lääkäriliiton terveydenhuollon teeseistä kerrotaan teesi kerrallaan muutaman viikon välein. Kaikki terveydenhuollon teesit löydät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/teesit.