Ajankohtaista tietoa lääkärien palkoista Palkka ja ansiot 2006 -kyselytutkimus valmistunut

Tehokas lääkärien palkkaedunvalvonta perustuu ajankohtaisiin ja mahdollisimman yksityiskohtaisiin tietoihin eri lääkäriryhmien palkkatasosta, palkkarakenteesta ja ansioiden kehittymisestä. Lääkäriliitto seuraa jäsenkunnan palkkauksen kehitystä mm. jäsenistölle kohdistetun kyselytutkimuksen sekä Tilastokeskuksen kokoamien palkka-aineistojen avulla. Palkka ja ansiot -tutkimuksen avulla liitto saa tietoa myös kuntasektorin ulkopuolella työskentelevien lääkärien palkoista. Tilastokeskuksen aineistojen avulla voidaan arvioida, kuinka lääkärien palkat ovat kehittyneet yleiseen palkkakehitykseen verrattuna. Tämä artikkeli perustuu pääosin liiton palkkakyselyyn.

Tilastokeskus seuraa palkansaajien ansiokehitystä yleisen ansiotasoindeksin (ATI) avulla. Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä työnantajasektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Ansiotasoindeksin tietolähteitä ovat työnantajajärjestöjen ja Tilastokeskuksen keräämät palkkatiedot. Indeksin laskenta perustuu n. 1,3 miljoonan palkansaajan keskiansiotietoihin (1).

Ansiotasoindeksillä (vuosi 2000 = 100) mitattuna koko kuukausipalkkaisen palkansaajakunnan ansiot ovat nousseet ajanjaksolla 2000-2005 noin 22 %, kun kuntasektorin ansiot nousivat vastaavana aikana 20 %. Viime aikoina kuntasektorin ansiot ovat kehittyneet kuitenkin muita sektoreita paremmin (kuvio 1). Tämä johtuu lähinnä kuntasektorin palkkauksen kehittämisohjelman toimenpiteistä. Vastaavanlainen kehitys nähtiin valtion palkkakehityksessä vuosituhannen alkuvuosina.

Lääkärien ansiokehitys

Lääkäriliiton toteuttaman Palkka ja ansiot -kyselytutkimuksen mukaan kaikkien lääkärien säännöllisen työajan ansiot nousivat 6,4 % maaliskuun 2005 ja maaliskuun 2006 välisenä aikana. Ansiokehitys on seurausta lähinnä siitä, että kuntasektorin lääkäreille maksettiin merkittävä osa voimassa olevan sopimuskauden palkankorotuksista vuoden 2005 syyskuun alusta lukien. Muilla sopimusaloilla palkankorotusajankohtina olivat pääsääntöisesti tulopoliittisen sopimuksen mukaan 1.3.2005 ja 1.6.2006.

Kuntasektorin lääkärien toteutunut ansiokehitys maaliskuusta 2005 maaliskuuhun 2006 oli 6,7 %. Syyskuun 2005 alusta kaikkien kuntasektorin lääkärien palkkoja korotettiin 3,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Samanaikaisesti palkkoja nostettiin järjestelyerällä, joka muodostui edellisellä sopimuskaudella maksamatta jääneestä kunnallisesta kehittämisrahasta (ns. Kunpas-raha 1,3 %) sekä voimassa olevan sopimuskauden yhdistetyistä liittoeristä (1,2 %). Lisäksi järjestelyerään sisältyi uutta kehittämisrahaa 0,4 %. Kaikki erät yhteenlaskettuna syyskuun alun palkankorotuksen kustannusvaikutus oli koko lääkärisopimuksen alueella 6,2 %.

Järjestelyerä tuli maksaa takautuvasti syyskuun 2005 alusta lukien. Joissakin toimintayksiköissä ei maaliskuuhun 2006 mennessä ollut kuitenkaan vielä saatu päätökseen paikallisia neuvotteluja järjestelyerien käytöstä. Näin ollen koko syyskuun palkankorotuksen vaikutus ei ole vielä nähtävissä viime vuoden ansiokehitysluvuissa.

Lääkärien ansiokehitys on 2000-luvulla ollut varsin hyvää. 2000-luvun alkuvuosina lääkärien ansiotaso nousi noin 16 % lähinnä vuoden 2001 lääkärilakon seurauksena. Lakkosopimuksessa palkankorotusten kustannusvaikutukseksi arvioitiin noin 11 %. Palkkojen liukuminen vaikuttaisi jatkuneen myös lakon jälkeen. Liukumat ovat olleet seurausta lähinnä siitä, että yksittäiset lääkärit ovat viime vuosina pystyneet neuvottelemaan omasta palkkatasostaan aiempaa paremmin. Yksilöllisten, virkaehtosopimustason ylittävien sopimusten tekeminen on aiheuttanut palkkojen liukumista, mikä näkyy myös koko lääkärikunnan palkkatasossa.

Taulukosta 1 on nähtävissä, että vuoden 2003 maaliskuun ja 2006 maaliskuun välisenä aikana lääkärien palkat ovat nousseet kuntasektorilla 15,5 %, mikä ylittää sopimuskorotustason noin neljällä prosenttiyksiköllä. Lääkärilakolla vaikuttaisi olleen heijastevaikutuksia myös kuntasektorin ulkopuolella työskentelevien lääkärien palkkaukseen, vaikkakin yksityisellä ja valtiosektoreilla toimivien lääkärien ansiot ovat 2000-luvulla kehittyneet kuntasektoria maltillisemmin. Valtiosektorilla toimivien lääkärien palkkakehityksen arviointia vaikeuttaa palkkausjärjestelmäuudistusten asteittainen voimaantulo vuosina 2004-2006.

Taulukossa 2 tarkastellaan erikseen sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa kuntasektorin tehtävissä toimivien lääkärien säännöllisen työajan ansiokehitystä maaliskuusta 2005 maaliskuuhun 2006. Viime vuonna eniten nousivat omalääkäriterveyskeskuksissa toimivien lääkärien palkat, lähes 8 %. Sairaalassa työskentelevien lääkärien ansiokehitys oli noin 7 % ja muiden kuin omalääkärijärjestelmässä olevien terveyskeskuslääkärien hieman yli 5 %.

Omalääkärien muita parempi ansiokehitys johtuu lähinnä viime vuoden aikana tehdyistä paikallisista sopimuksista. Niiden mukaan lääkärille on maksettu jopa nelinkertaisia käyntipalkkioita puuttuvien omalääkärien potilaiden hoidosta. Lisäksi viime sopimuksessa sovittiin päiväajan käyntipalkkioiden (6,13 %) ja väestöosan (4,54 %) korotuksista. Ei-omalääkärien suoriteperusteisia palkanosia ei korotettu lainkaan viime sopimuksessa.

Lääkärien palkkataso maaliskuussa 2006

Oheisissa taulukoissa on kuvattu lääkärien säännöllisen työajan ansioita virkanimikekohtaisilla keskipalkoilla. Palkkatiedot kuvaavat tilannetta maaliskuussa 2006, ja ne eivät sisällä tämän jälkeen tulleita sopimuskorotuksia. Tarkastelu on rajattu lääkäreihin, jotka ilmoittivat työskentelevänsä kokoaikaisesti. Keskipalkkojen lisäksi taulukoissa esitetään lääkärien palkan jakautumista prosenttipisteiden (fraktiilit) avulla. Esimerkiksi 90-prosenttipisteluku tarkoittaa sitä, että 10 prosenttia ryhmän lääkäreistä ansaitsee vähintään ko. prosenttipisteluvun verran. Vastaavasti 10-prosenttipiste osoittaa palkkatason, johon ryhmän heikoiten ansaitseva kymmenys korkeintaan yltää.

Koko kuntasektorin lääkärien keskimääräiset kuukausiansiot olivat hieman alle 4 900 euroa kuukaudessa. Taulukossa 3 tarkastellaan päätoimisesti sairaaloissa toimivien lääkärien säännöllisen työajan ansioita. Ylilääkärin tehtävissä toimiva lääkäri ansaitsee noin 6 100 euroa kuukaudessa. Ryhmä sisältää myös osastonylilääkärit. Taulukosta on nähtävissä, että parhaiten ansaitseva kymmenys ylilääkäreistä yltää yli 7 100 euron kuukausiansioihin. Apulaisylilääkärien keskiansiot olivat noin 5 360 euroa kuukaudessa. Lähes samalle tasolle asettuu myös ryhmän mediaanipalkka. Ylimmän (F90) ja alimman desiilin (F10) väliin sijoittuu 80 prosenttia lääkäreistä. Erikois- tai osastonlääkärien ryhmässä 80 % ansaitsee 3 920-5 200 euroa kuukaudessa. Erikoistuvan lääkärin palkkataso on sairaaloissa keskimäärin alle 3 100 euroa kuukaudessa.

Terveyskeskuksissa toimivat lääkärit on jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, työskenteleekö lääkäri omalääkäriterveyskeskuksessa vai perinteisessä terveyskeskuksessa. Yleisesti ottaen voi sanoa kaikkien suurten kaupunkien terveyskeskusten olevan omalääkärijärjestelmässä, kun taas perinteiset terveyskeskukset ovat pienillä paikkakunnilla toimivia pieniä yksiköitä. Kaikkien omalääkärien keskiansiot olivat hieman alle 5 200 euroa kuukaudessa, mikä on 100 euroa alhaisempi kuin muiden terveyskeskuslääkärien keskipalkkataso. Suurin eroa selittävä tekijä löytyy erilaisesta virkarakenteesta. Perinteisissä terveyskeskuksissa ylilääkäriasemassa (johtavat lääkärit, ylilääkärit, apulaisylilääkärit) on yli 40 prosenttia lääkäreistä, kun taas omalääkäriterveyskeskuksissa vastaava osuus on noin 12 prosenttia.

Terveyskeskusten ylilääkärien ja johtavien lääkärien palkat ovat samalla tasolla kuin sairaaloiden ylilääkärien palkat, noin 6 100 euroa kuukaudessa. Omalääkärinä toimivien apulaisylilääkärien keskiansiot olivat yli 250 euroa korkeammat kuin muissa terveyskeskuksissa toimivilla apulaisylilääkäreillä. Terveyskeskuslääkärin nimikkeellä toimivat on jaettu kahteen ryhmään erikoistumisen mukaan. Omalääkäreinä toimivat erikoislääkärit ansaitsivat noin 350 euroa enemmän kuin perinteisissä terveyskeskuksissa. Erikoistumattomien terveyskeskuslääkärien palkoissa ero oli noin 160 euroa (taulukko 4).

Taulukossa 5 esitetään työterveyslääkärien palkkatietoja. Kaikkien työterveyslääkäri-nimikkeellä toimivien lääkärien keskiansiot olivat lähes 5 300 euroa. Kunnalliset työterveyslääkärit jäivät kuitenkin selvästi tämän tason alapuolelle ryhmän keskiansion ollessa noin 4 940 euroa. Vastaavat työterveyslääkärit ansaitsivat keskimäärin noin 1 000 euroa enemmän kuukaudessa kuin työterveyslääkärin nimikkeellä toimivat lääkärit. Vastaavista työterveyslääkäreistä korkeimpiin ansioihin ylsivät yritysten työterveyshuollossa toimivat lääkärit. Heidän keskiansionsa olivat lähes 6 800 euroa kuukaudessa. Ryhmän parhaiten ansaitseva kymmenes ylsi vähintään 7 500 euron kuukausiansioihin.

Työterveyshuollon tehtävien lisäksi lääkärit toimivat yksityisellä sektorilla hyvin erilaisissa tehtävissä ja liiton vuosittaisesta palkkatutkimuksesta saadaan tietoja myös heidän palkkauksestaan. Esimerkiksi kuntoutuslaitoksissa toimivien erikoislääkärien keskipalkka oli 5 333 ja erikoistumattomien lääkärien 4 542 euroa kuukaudessa. Ns. kolmannen sektorin lääkärit eli järjestöjen, säätiöiden tai yhdistysten palveluksessa toimivat lääkärit ansaitsivat keskimäärin 5 307 euroa kuukaudessa (erikoislääkärit 5 607 ja erikoistumattomat lääkärit 4 603 euroa kuukaudessa).

Palkka ja ansiot -kyselytutkimuksesta saadaan tietoja myös valtiosektorilla toimivien lääkärien palkoista. Kyselytutkimuksen perusteella tehdyissä palkkatarkasteluissa on ollut ongelmana se, että eräät opetustehtävissä toimivat lääkärit ovat ilmoittaneet myös kunnallisen sivuviran palkan osana päätoimen ansioita. Tästä syystä kyselytutkimuksen perusteella saadut tiedot professorien ja apulais- sekä kliinisten opettajien palkoista ovat todellista korkeampia. Koska kyseessä ovat suurimmat yksittäiset lääkäriryhmät, tasovirhe vaikuttaa myös koko valtion keskipalkkatasoon. Tilanne on ollut samansuuntainen myös aikaisempina vuosina, joten tasovirhe ei vaikuta ansiokehitystarkasteluihin.

Tällä hetkellä valtion lääkärien palkkatasosta saakin tarkimman kuvan Tilastokeskuksen tietojen perusteella. Taulukossa 6 esitetyt palkat perustuvat Tilastokeskuksen Lääkäriliitolle muodostamaan aineistoon, ja palkkatarkastelussa ovat mukana kaikkien lähes tuhannen kokoaikaisesti valtiosektorilla toimivan lääkärin palkkatiedot. Kaikista valtion lääkäreistä korkeimpiin ansioihin ylsivät professorit ja ylilääkärit. Kyselyn mukaan apulaisopettajien keskiansiot olivat noin 3 300 euroa kuukaudessa. Erikois- tai osastonlääkärin nimikkeellä työskentelevät ansaitsivat valtiosektorilla enemmän kuin kuntasektorilla, lähes 5 000 euroa kuukaudessa (taulukko 6).

Näin tutkimus toteutettiin

Lääkärien palkka ja ansiot 2006 -kyselytutkimus on postikysely, joka on suunnattu kaikille työikäisille Lääkäriliiton jäsenille, jotka asuvat Suomessa. Kyselyn tarkoitus on tuottaa vertailukelpoista tietoa eri sektoreilla työskentelevien lääkärien palkanmuodostuksesta ja ansiokehityksestä. Kysely toteutetaan vuosittain, ja ensimmäistä kertaa tutkimus tehtiin vuonna 2002. Ensimmäisen vuoden jälkeen lomaketta kehitettiin, joten tiedot ovat täysin vertailukelpoisia vuodesta 2003 lähtien. Tämänvuotiseen kyselyyn vastasi yli 7 000 lääkäriä.

Kyselylomakkeella tiedusteltiin päätoimen tehtäväkohtaista palkkaa, säännöllisen työajan ansioita, luontoisetuja sekä ylityö- ja päivystyskorvauksia. Säännöllisen työajan ansioihin sisältyvät peruspalkan lisäksi kokemuksen ja henkilökohtaisen pätevyyden perusteella maksetut lisät. Myös päiväaikana tehdyistä potilaskäynneistä ja toimenpiteistä saadut palkkiot sisältyvät säännöllisen työajan ansioihin.

Tilastokeskuksen tilastointi antaa lääkärien palkkatasosta virheellisen kuvan

Oman palkkakyselyn lisäksi liitto käyttää palkkaseurannassa myös muita tilastolähteitä, joista keskeisimpänä on Tilastokeskuksen kokoama ja ylläpitämä Kuntasektorin palkat -tilastoaineisto. Aineisto sisältää palkkatekijäkohtaisia tietoja kuntasektorilla toimivien lääkärien lukumääristä ja palkoista. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen tekemiin kuntasektorin tiedusteluihin, joihin kunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat palvelusuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun 1. päivänä voimassa olevien palvelusuhteiden osalta (2).

Tilastokeskuksen julkaisut antavat tietyiltä osin lääkärien palkkatasosta virheellisen kuvan. Tilastokeskuksen muodostama säännöllisen työajan ansiokäsite, joka on keskeisin ansiokäsite eri ammattiryhmien välisissä palkkavertailuissa, muodostetaan lääkärien osalta virheellisesti: säännöllisen työajan ansioihin sisältyvät myös ns. epämukavan työajan lisät (ilta-, lauantai-, sunnuntai-, yö- ja aattolisä), jotka lääkäreillä liittyvät kokonaisuudessaan päivystysaikaiseen toimintaan. Uusimmassa, vuoden 2005 lokakuun aineistossa epämukavan työajan lisien määrä oli kaikilla sairaalassa toimivilla lääkäreillä keskimäärin 270 euroa kuukaudessa. Paljon päivystävissä ryhmissä, kuten erikoistuvilla lääkäreillä, virhe oli vielä suurempi, jopa 500 euroa. Koska ansiotasoa on mitattu samaan tapaan aina, ansiokehityslukuihin kyseisellä virheellä ei ole juuri vaikutusta.

Koska Lääkäriliitolla on käytettävissä palkkatekijäkohtaiset tiedot, pystytään ansiokäsitettä "korjaamaan" vähentämällä jälkikäteen epämukavan työajan lisät säännöllisen työajan ansioista. Lisäksi on huomattava, että jokaiseen tilastoaineistoon sisältyy joko vastauskadosta aiheutuvia tai muita, esim. aineiston muodostamisen yhteydessä syntyviä, virhelähteitä. Tästä syystä on tärkeää, että liiton palkkaseurannassa hyödynnetään useita eri tietolähteitä. Pääsääntöisesti eri tilastolähteiden perusteella saatava kuva lääkärien palkkatasosta ja ansiokehityksestä on kuitenkin samansuuntainen.

Kuvio 1. Kaikkien palkansaajien ansiotason vuosimuutos työnantajasektoreittain 2000-2005. Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi.