Kliininen työ Suom Lääkäril 2024;79:e42603, www.laakarilehti.fi/e42603

Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi apurahoja 138 tutkijalle

Säätiön rahoituksella kehitetään tutkimusta ja uusia hoitoja kaikilla lääketieteen aloilla.

Ulla Ora

Suomen Lääketieteen Säätiö on jakanut apurahoja tänä vuonna 138 tutkijalle, yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Apurahansaajat julkistetaan tänään Duodecimin symposiumissa

Myönnettyjen apurahojen määrä oli hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna.

– Hakemukset olivat ilahduttavan korkeatasoisia. Niitä tuli paljon sekä työtään aloittelevilta että pitkälle edenneiltä tutkijoilta. Tämä osoittaa, että lääketieteellinen tutkimus kiinnostaa lääkäreitä, kertoo säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Katriina Aalto-Setälä tiedotteessa.

Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi viisi tutkimusryhmän perustajan apurahaa, jotka ovat suuruudeltaan 155 000–200 000 euroa. Niillä etsitään ratkaisuja muun muassa lihavuuden hoitoon ja tutkitaan köyhtyvää mikrobistoa kroonisten sairauksien taustalla.

– Nämä apurahat mahdollistavat lääkäreille päätoimisen keskittymisen tutkimustyöhön 18 kuukaudeksi. Uskomme, että projekteista karttuu paljon hyödyllistä tietoa, joka vie suomalaista lääketiedettä eteenpäin, Aalto-Setälä sanoo.

Tekoäly avuksi psykiatriaan

Säätiö jakoi 50 000 euron apurahat viidelle uudelle tutkimusavaukselle. Ne on tarkoitettu tieteellisesti merkittävään korkean riskin tutkimukseen.

Yksi apurahan saaneista on lääketieteen tohtori Johannes Lieslehto . Hän tutkii, miten tekoälyä pystyttäisiin hyödyntämään lääkehoidon valitsemisessa potilaille ja tiivistelmien tekemisessä lääkärinlausunnoista. Psykiatreista on Suomessa pula, ja monet alan erikoislääkäreistä ovat eläköitymässä lähivuosina.

– Hyödynnämme pohjoismaisia rekisteriaineistoja ja koulutamme tekoälyä ennustamaan, mistä lääkityksestä psykoosipotilas tulisi todennäköisemmin hyötymään. Taustalla on se, että psykiatristen lääkehoitojen valinta tapahtuu usein yrityksen ja erehdyksen kautta, Lieslehto kertoo.

Hän pitää apurahoja tieteellisen työn kulmakivenä.

– Suomessa on leikattu tutkimusrahoitusta ja säätiöiden merkitys tutkimustyön tukijoina on kasvanut, Lieslehto toteaa.

Tekoälyn lisäksi Suomen Lääketieteen Säätiön apurahoilla tutkitaan muun muassa sydäninfarktiin johtavia molekyylitason mekanismeja, keliakian pitkäaikaisseurannan parantamista, perinnöllistä rintasyöpäalttiutta ja umpilisäkkeen tulehduksen hoitoa.

Syöpätutkimukseen eniten hakemuksia

Suomen Lääketieteen Säätiö sai vuonna 2024 eniten syöpäsairauksia koskevia hakemuksia. Sydän- ja verisuonisairauksien sekä lastentautien osuus hakemuksista kasvoi hieman, kun taas neurologisten sairauksien osuus laski.

– Apurahahakemukset heijastelevat suomalaisen väestön muutoksia. Tiedämme esimerkiksi, että väestö ikääntyy ja riski sairastua syöpään kasvaa iän myötä. Uraauurtavaa tutkimusta ja ymmärrystä syöpien mekanismeista tarvitaan uusien, innovatiivisten hoitojen kehittämiseksi, Aalto-Setälä sanoo.

Vuodesta 2022 lähtien Suomen Lääketieteen Säätiö on myöntänyt apurahoja myös hammaslääketieteen lisensiaateille ja tohtoreille. Hakemuksia hammaslääketieteen tutkimukseen tuli 37 kappaletta, mikä on ennätysmäärä.

Suomen Lääketieteen Säätiö on tukenut tutkimusta yli 20 miljoonalla eurolla kymmenen viime vuoden aikana. Säätiön on perustanut vuonna 1960 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.

Lue lisää: Annika Mutaselle Hallman-palkinto

Lue lisää: Väitös: Vaikea sydäninfarkti lisää myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen riskiä

Kirjoittaja

Ulla Ora

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030