Opiskeluterveydenhuolto on sopiva paikka kutsuntatarkastuksille, sanoo Puolustusvoimien hallintoylilääkäri
Taija Lahtisen mukaan on hyvä saada kokonaiskuva sieltä, missä nuoret muutenkin toimivat.
Reservin lääkintäyliluutnantti, erikoislääkäri Pekka Koukkari ehdotti Lääkärilehdessä , että kutsuntoja edeltäviä terveystarkastuksia ryhtyisivät tekemään reservissä olevat lääkärit, joille Puolustusvoimat antaisi erityisen kutsuntatarkastuslääkärin mandaatin.
Lääkintämajuri, hallintoylilääkäri ja erikoislääkäri Taija Lahtinen pääesikunnasta on iloinen, että reservin lääkäreiltä tulee kehitysideoita.
Erillisen kutsuntatarkastuslääkäreiden järjestelmän muodostaminen ei hänen mukaansa ole kuitenkaan nyt ajankohtaista.
Kuten kutsuntojen kehittämistyöryhmäkin linjasi tammikuussa ja parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea aiemmin, opiskeluterveydenhuolto on sopiva taho tekemään tarkastuksia.
– On hyvä saada kokonaiskuva sieltä, missä nuoret muutenkin toimivat. Lisäksi on muistettava, että tarkastettavana on koko ikäluokka eli lähes 50 000 nuorta, jos ja kun tarkastukset tehdään jatkossa myös naisille, Lahtinen sanoo.
Tavoitteena tulevaisuudessa on myös välttää päällekkäisyyttä, koska opiskeluterveydenhuollossa tehdään joka tapauksessa terveystarkastuksia.
Entä armeijan toimintaympäristön tuntemus?
– Totta kai se olisi meille hyvä asia, että olisi palveluskelpoisuusarviointiin liittyvää osaamista, Lahtinen sanoo.
Tarkastuksia tekevien tueksi on muun muassa Duodecimin Oppiportissa Asevelvollisen palveluskelpoisuuden arviointi -verkkokurssi , joka on tehty yhteistyössä Sotilaslääketieteen keskuksen kanssa.
Tällä hetkellä tarkastuksia voi periaatteessa päätyä tekemään iso joukko terveyskeskuslääkäreitä hyvinvointialueilla. Jos pääosa tarkastuksista keskitetään opiskeluterveydenhuoltoon, mahdollinen lisäkoulutuksen tarvekin keskittyisi pienempään porukkaan.
Lisäapua tarkastuksiin on luvassa vuonna 2025, kun Puolustusvoimat julkaisee uuden terveystarkastusohjeen. Edellinen ohje on vuodelta 2012. Uudessa ohjeessa tulee olemaan nykyistä ohjaavampi rakenne. Sen on määrä auttaa tarkastuksen tekijää suhteuttamaan arviotaan Puolustusvoimien normaaliolojen ja poikkeusolojen vaatimuksiin.
Pekka Koukkari mainitsee kirjoituksessaan, että kutsuntatarkastuslääkärit voisivat auttaa myös kertausharjoituksista vapauttamiseen liittyvissä lääkärintarkastuksissa.
Lahtisen mukaan tällaiselle ei ole tällä hetkellä tarvetta. Mikäli reserviläinen on käsketty kertausharjoitukseen, mutta terveydelliset syyt estävät harjoitukseen osallistumisen, tulee reserviläisen hankkia asiasta lääkärinlausunto ja toimittaa se omaan aluetoimistoon.
Jos syy on esimerkiksi tilapäinen sairastuminen, aluetoimisto voi myöntää vapautuksen yksittäisestä kertausharjoituksesta vapaamuotoisen lausunnon perusteella.
Olennaista on kuvata reserviläisen tilanne ja arvio siitä, kauanko sairaus estää kertausharjoitukseen osallistumisen.
Mikäli terveydentilan muutos on pysyväisluontoinen ja tulee harkittavaksi palveluskelpoisuusluokan muutos, tulee tilanne kuvata lääkärinlausunnolla, jotta aluetoimisto pystyy tekemään asiasta ratkaisun.
Tässäkin tilanteessa olennaista on, että lääkäri tuntee potilaan terveydentilan riittävän hyvin, ja osaa suhteuttaa sen Puolustusvoimien toimintaympäristöön.
Taija Lahtinen tuo lopuksi esille toiveen.
– Kannustaisin kaikkia lääkäreitä päivittämään oman osaamistiedon aluetoimistoon.
Moni on käynyt armeijan ennen lääkäriopintoja, eikä Puolustusvoimilla välttämättä ole tietoa niistä.
– Näin meillä on mahdollisuus sijoittaa henkilö sellaiseen tehtävään, jossa hänen osaamisensa puolesta kuuluu olla. Lisäksi kannustan päivittämään omaa osaamista myös lääkinnän reserviläisjärjestöissä.
