Muista tuberkuloosin mahdollisuus ukrainalaisen potilaan kohdalla
Keuhkoröntgenkuva on helppo, halpa ja nopea seulontatutkimus, jota kannattaa käyttää matalalla kynnyksellä.
Kun lääkäri kohtaa Ukrainasta tulleen pakolaisen vastaanotollaan, on hyvä pitää mielessä myös tuberkuloosin mahdollisuus. Etenkin infektio-oireiselta potilaalta kannattaa ottaa keuhkoröntgenkuva ja myös yskösnäytteet, jos tuberkuloosista herää pienikin epäilys.
– Ei ole väärin ottaa keuhkoröntgenkuvaa, vaikka potilas olisi päätynyt terveydenhuoltoon muustakin syystä. Se on helppo, halpa ja nopea seulontatutkimus, ja sen säderasitus on pieni, suosittelee professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari .
Ukrainassa todetaan vuosittain noin 20 000 tuberkuloositapausta, ja on arvioitu, että noin 10 000 tapausta jää toteamatta. Viidennes todetuista tapauksista on monilääkeresistenttiä kantaa.
Kun turvapaikanhakija tulee Suomeen normaalin pakolaismenettelyn kautta, hänelle tarjotaan mahdollisuutta keuhkoröntgeniin. Tämä seulonta ei nyt toimi kaikkien kohdalla, kun ukrainalaisia tulee Suomeen paljon myös ilman virallisia menettelyjä ja yksityismajoitukseen.
– Tämä ei ole paniikin paikka, ja on upeaa, että ihmiset majoittavat pakolaisia, mutta lääkärin on hyvä muistaa tuberkuloosin mahdollisuus, Vasankari muistuttaa.
Tauti tarttuu kriisioloissa
Tuberkuloosi ei ole helposti tarttuva tauti. Sadasta altistuneesta perusterveestä ihmisestä 30 saa tartunnan, ja kolme heistä sairastuu jossain vaiheessa. Muille tartunnan saaneille bakteeri jää elimistöön latentiksi ja voi aktivoitua myöhemmin elämässä. Merkittävän kumulatiivisen altistumisen rajana pidetään aikuisilla vähintään 40 tuntia.
Kun ihmiset sotatilanteessa viettävät aikaa ahtaasti pommisuojissa tai pakolaiskyydeissä ja vastustuskyky heikkenee ruuan ja juoman puutteen takia, riski tartuntaan ja sairastumiseen kasvaa. Aiemmin saatu latentti tartunta voi näissä oloissa helpommin puhjeta sairaudeksi. Myös Suomessa pakolaisperheet voivat asua ahtaasti ja vaarana on taudin tarttuminen perheenjäsenestä toiseen.
Pienille lapsille tartunta on erityisen vaarallinen, ja heistä puolet sairastuu hengenvaaralliseen tautiin.
Tuberkuloosiin ei ole hyvää rokotetta. Suomessa on vuoden 2006 jälkeen rokotettu vain riskiryhmiin kuuluvat vastasyntyneet, sillä tauti on suomalaisilla lapsilla erittäin harvinainen.
Tuberkuloosi on suuri infektiotappaja
Suomalainen terveyskeskuslääkäri ei kohtaa montakaan tuberkuloosipotilasta uransa aikana. Vuosittain Suomessa todetaan noin 250 tuberkuloositartuntaa. Silti se on maailmalla toiseksi suurin tappaja infektiotautien joukossa, heti koronan jälkeen. Vuosittain tuberkuloosiin kuolee maailmassa 1,5 miljoonaa ihmistä.
– Moni yskä ja infektio-oireilu menee nyt koronan piikkiin. Koronan, tuberkuloosin ja keuhkosyövän oireet voivat olla melkein samanlaisia. Näissä oireissa keuhkoröntgen on halpa ja elämän pelastava tutkimus, Vasankari muistuttaa.
Lääkeresistenttiä tuberkuloosia esiintyy paljon myös Venäjällä. Lisätietoa tuberkuloosista löytyy internetistä osoitteesta https://tuberkuloosi.fi/
