"Tämä on uusi ilmiö Suomessa", sanoo YTHS:n mielenterveystyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen.

Kela julkaisi toukokuun alussa hätkähdyttäviä tilastoja ahdistuneisuushäiriöiden jyrkästä kasvusta sairauspoissaolojen syynä. Kasvua on etenkin nuorissa ikäryhmissä. Nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on vuodesta 2005 lähes viisinkertaistunut.

– Yllättävää, että ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat tässä mittakaavassa työkyvyttömyyttä. Tämä on uusi ilmiö Suomessa. On myös kansainvälisesti poikkeuksellista, että ahdistuksen takia ylipäätään haetaan sairauspäiväetuutta, sanoo Ylioppilaiden terveydenhuollon mielenterveystyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen.

Kasvu on alkanut jo ennen korona-aikaa ja jyrkentynyt vuoden 2017 paikkeilla.

Väyrynen pohtii, että nyt on kenties käynnistymässä vaihe, jossa ahdistusta diagnosoidaan ja laitetaan ensisijaiseksi syyksi sairauspoissaololle aiempaa enemmän. Se myös nähdään hyväksyttävänä poissaolon syynä.

– Voi olla, että nykypäivän työelämän vaatimukset ovat sellaisia, ettei ahdistuneisuushäiriön kanssa enää pärjää töissä.

Teknisesti väärä diagnoosi voi aiheuttaa sotkua

Ahdistuneisuushäiriöitä ovat muun muassa julkisten paikkojen pelko, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Osittain tilastoja voi sekottaa sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila (F41.2). Diagnoosi on virallisesti ahdistuneisuushäiriöiden puolella, mutta sitä käytetään myös masennusta sairastavilla.

– Tiedän, että yleislääkärit käyttävät sitä alkuvaiheessa masennusta sairastavilla, koska masennukseen usein liittyy ahdistuneisuutta ja masennusta sairastavat usein tuovat pääasiallisena oireenaan esille juuri ahdistuksen.

– Diagnoosi on kuvaava, mutta se on usein teknisesti väärä, sillä jo lieväasteisen masennustilan diagnostiset kriteerit täyttävä tila pitäisi diagnosoida mielialahäiriöksi.

Väyrynen ei olen tutustunut tarkemmin Kelan tilastoon eikä siis osaa sanoa, kuinka iso vaikutus tällä on koko ahdistuneisuushäiriöiden käyrään.

Hän muistuttaa, että ahdistuneisuuden taakse voi kätkeytyä monia eri mielenterveydenhäiriöitä.

– Ihmiset tulevat ahdistuneisuuden vuoksi herkästi vastaanotolle. Syy oireisiin voi olla kuitenkin myös masennus, psykoosin ennakko-oireet tai peräti psykoosi. Onkin tärkeää tehdä huolellinen diagnostinen arvio ennen kuin kiinnittää diagnoosia.

Ilmastonmuutos ahdistaa nuoria

Ahdistuneisuus voi myös olla normaali reaktio uhkaan tai huoleen ilman, että kyseessä on mielenterveyden häiriö. Huolestuttavia ilmiöitä ja uhkakuvia on nyt maailmassa tarjolla enemmän kuin tarpeeksi: ilmastonmuutos, Ukrainan sota, korona, maailman tila.

– YTHS:llä tapaamme esimerkiksi ilmastoahdistuksesta kärsiviä nuoria. Nuoret ovat hyvin tietoisia ympäristöön liittyvistä uhkakuvista ja haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen.

YTHS:llä ahdistuneisuusoireet ja -häiriöt ovat nykyään yleisimpiä syitä mielenterveyden käynneille. Kolmen viime vuoden aikana niiden osuus käynneistä on kuitenkin pysynyt suhteellisesti samana.

Sen sijaan ovat nousseet erityisesti epäillyt kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt, joihin liittyvien käyntien osuus kaikista mielenterveysperusteisista käynneistä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.

– ADHD:n kasvu on muuttanut käyntien suhteellista jakaumaa meillä. Kun yksi nousee, toinen laskee. Lasku on tapahtunut masennuksesta, ei ahdistuneisuudesta.