Lausuntojen laatiminen vie paljon työaikaa. Onko kaikki todistaminen tarpeellista?

Kela, Traficom, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Fimea, Puolustusvoimat, Tapaturmavakuutuskeskus. Työeläkevakuutusyhtiöt, tuomioistuimet ja työnantajat.

Muun muassa näille lääkärit kirjoittavat lausuntoja, todistuksia ja ilmoituksia. Esimerkiksi viime vuonna Kela vastaanotti yli 660 000 B-lausuntoa.

Onko joukossa sujuvoittamisen tai jopa karsimisen varaa?

Ainakin tarvetta muutokseen on.

– Lausuntojen kirjoittamiseen menee liikaa työaikaa, sanoo Husin Hyvinkään sairaalan psykiatrian linjan ylilääkäri Marika Suontaka.

Hän arvioi, että lähes puolet potilastyöhön varatusta työajasta menee tällä hetkellä kirjallisiin töihin.

Julkista terveydenhuoltoa on piinannut jo pitkään psykiatrivaje. Sitä tärkeämpää on käyttää resurssit niin, että siitä saadaan suurin mahdollinen terveyshyöty, Suontaka pohtii.

Vastavalmistuneet kokevat lausunnot vaikeiksi

Terveyskeskuslääkäri, kouluttajalääkäri Marita Räsänen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta arvioi, että häneltä menee viikossa 1–2 tuntia lausuntojen laatimiseen. Apuna on 30 vuoden työkokemus.

Kouluttajana Räsänen on huomannut, että vastavalmistuneet kokevat lausuntojen kirjoittamisen usein työn vaikeimmaksi asiaksi.

Heille hän jakaa oivaltamansa käytännön konstin: jos potilas pyytää erikoista lausuntoa vaikkapa asuntohakemuksen liitteeksi, hän pyytää pyynnön lausunnosta kirjallisena.

Kirjallista pyyntöä ei useinkaan tule.

Hän vinkkaa nuorille lääkäreille myös Lääkäriliiton ohjeistuksen todistusten kirjoittamisesta.

– Siitä selviää, mitä tarvitsee tehdä ja mitä ehkä ei.

Räsästä harmittaa, että terveyskeskuksien harteille kaatuu lisää vaatimuksia lausunnoista, mutta lisäresurssia ei. Esimerkiksi ampuma-aselupaan liittyvä vaarallisuuden arviointi oli hänen mielestään tällainen.

Sopimus raamittaa työterveyslääkärin lausumista

Työterveyshuollon erikoislääkäri, Mehiläisellä Turussa työskentelevä Marika Löija kokee lyhyiden sairauslomatodistusten kirjoittamisen turhaksi. Esihenkilön lupa pitäisi riittää lyhyeen poissaoloon.

Mutta muuten lausuntojen kirjoittaminen on hänen työssään mielekästä ja päivittäistä. Ne koskevat työtä, työkykyä ja kuntoutusta. Työterveyssopimuksen ulkopuolisia lausuntoja tulee tehtäväksi vain harvoin. Sopimuksen ulkopuolisia lausuntoja tai todistuksia ei tule tehtäväksi.

– Ajattelen kirkasotsaisesti, että lausunnot ovat paikallaan.

Löija on kokenut käteväksi, että Kelaan ja työeläkevakuutusyhtiöihin on voinut lähettää B-lausuntoja sähköisesti. Järjestelmästä saa kuittauksen perillemenosta, eikä postin kulkua tarvitse jännittää.

Kyse on suojattuna sähköpostina lähetetyistä ja sähköisesti allekirjoitetuista lausunnoista. Varsinaiset sähköiset B-lausunnot on integroitu potilastietojärjestelmiin, ja ne ovat käytössä vasta muutamassa yksikössä Suomessa.

Mitä voisi tehdä toisin?

Keskeinen kysymys on, mihin tarvitaan oikeasti lääkärin kannanotto.

Voisiko tekoäly poimia Kannasta tietoja automaattisesti? Etuuskriteerien täyttymisen voisi tarkistaa joku muu kuin erikoislääkäri ilman massiivista lomakkeen täyttöä. Potilaan Kannasta esittämä diagnoosi riittäisi joihinkin tilanteisiin.

Voiko lomakkeita yksinkertaistaa? Marita Räsäsen mukaan positiivinen esimerkki tästä on Lääkärinlausunto edunvalvonta-asiassa -lomake. Sen täyttäminen sujuvoitui, kun Digi- ja väestövirasto laati täyttämistä ohjaavan lomakepohjan aiemman vapaamuotoisemman täytön sijaan.

Jatkolausunnot työllistävät lääkäreitä paljon. Jos esimerkiksi lääkkeen käyttöä tai terapian tarvetta halutaan valvoa, ja sadalla käynnillä saadaan yksi tapaus kiinni, on 99 muun potilaan lausunto tyhjäkäyntiä.

Jos jatkolausunto kuitenkin tarvitaan, voisi lomakkeessa olla oma kohtansa, mitä viimeisen vuoden aikana on tapahtunut. Näin täyttämistä rajattaisiin uuden kertomiseen.

– Että ei ole olo, että teen huonon lausunnon, Marika Suontaka sanoo.