Ilmahygienia suojaa koronatartunnoilta
Ilmavälitteisen tartunnan riskiä voidaan vähentää tieteen ja teknologian tuomien ratkaisujen avulla.
Taukotilat ja ruokailuhuoneet ovat terveydenhuollon työpaikkojen tiloista hankalimpia ilmahygienian ja siis koronatartuntojen riskin suhteen.
– Tilat ovat yleensä pieniä, niihin kokoontuu melkein koko osasto yhtä aikaa, ja koska syödään, ei voida käyttää hengityssuojaimia, kiteyttää korva-, nenä- ja kurkkutauteihin ja foniatriaan erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija Lotta Oksanen .
Oksanen on SARS-CoV-2 viruksen leviämistä tutkivan COVID19VATEHY–tutkimusryhmän perustaja.
Koronavirus tarttuu tehokkaasti hengitysilmassa leijuvien aerosolien välityksellä. Sama koskee todennäköisesti muitakin hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia.
– Kun ihminen yskäisee, aivastaa tai vain hengittää, nenästä ja suusta tulee ulos pisaroita ja aerosolipartikkeleita. Pienimmät niistä jäävät ilmaan leijailemaan jopa useiksi tunneiksi. Ratkaisu tähän on ilmanvaihto tai erilaiset siirrettävät ilmanpuhdistimet, kertoo erikoistutkija Aku Karvinen VTT:ltä.
Tiedetään, että aerosolireittiä tuleva tartunta vaatii yleensä pienemmän infektiivisen annoksen kuin kosketus- tai pisaratartunta.
– Koronavirus kulkeutuu pienten partikkelien mukana syvemmälle keuhkoihin ja näyttää aiheuttavan vaikeamman taudinkuvan pienemmällä annoksella, Oksanen kertoo.
Ilmahygieniaa voi parantaa
Niin taukotilojen kuin muidenkin terveydenhuollon tilojen ilmahygienialle on paljon tehtävissä. Koneellista ilmanvaihtoa voidaan usein tehostaa. Ellei se onnistu, tilaan voidaan tuoda ilmanpuhdistin, tosin se ei Karvisen mielestä ole hyvä pitkäaikaisratkaisu.
Myös tehokkaalla ilman sekoittamisella on merkitystä, sillä se nopeuttaa paikallisten viruspitoisuuksien laimenemista niin tartuttajan lähellä kuin ilmavirtausten suvantopaikoissa.
– Eräässä tutkimuksessa koronaosastolla testattiin hepa-ilmanpuhdistimia. Kun ne olivat päällä, ilmasta ei voitu tunnistaa koronavirusta. Kun ne sammutettiin, virusta löytyi taas ilmasta, Oksanen kertoo. Conway Morris A ym. Clin. Infect. Dis. 30.10.2021
Tutkimustietoa on myös esimerkiksi kouluista, joissa sisäilman sekoittamisella päästiin 35 prosenttia pienempään koronatartuntojen esiintyvyyteen ja yhdistettynä ilmanpuhdistuksen tehostamiseen 48 prosenttia pienempään esiintyvyyteen. Gettings J ym. MMWR 28.5.2021
Uusia teknologisia ratkaisuja
Kansainvälisesti katsoen sairaaloiden ilmanvaihto on Suomessa hyvä. Erityisesti leikkaussaleissa se on erinomaisella tasolla.
Vanhoissa rakennuksissa tilanne on usein huonompi, mutta niihinkin löytyy ratkaisuja.
– Tilaan voidaan tuoda sisäilmaratkaisuja, joiden ei välttämättä tarvitse olla integroituna talojärjestelmään. Teknologia tähän on pitkälti olemassa ja toimii laboratoriossa, mutta nyt tutkimme, miten se toimii käytännössä, johtava tutkija Jaakko Paasi VTT:ltä kertoo.
Oksanen, Paasi ja Karvinen ovat mukana laajassa E3-tutkimushankkeessa, jossa muun muassa kehitetään teknologisia ratkaisuja sairaaloiden ilmahygieniaan. Yhtenä tavoitteena on, että tutkittu tieto päätyy viranomaissuosituksiin.
– Meillä on mielessä ratkaisuja, jotka liittyvät sisäilman hallintaan, sisäilman monitorointiin, ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen ja paikallisiin ilmanpuhdistimiin, Paasi sanoo.
Hankkeessa pohditaan myös ihmisten virtausta sairaalan sisällä. Perusasioita ovat ruuhkatilanteiden välttäminen ja ihmisten liikkumisen ohjaaminen.
– Tämä on heikko lenkki monessa sairaalassa, Paasi sanoo.
Maskilla on väliä
Ilmanvaihto on LVI-ammattilaisten vastuulla, mutta jokainen voi itse lisätä turvallisuutta käyttämällä laadukasta hengityksensuojainta.
– On vakuuttavaa näyttöä, että FFP2- tai FFP3 -maskit suojaavat paremmin kuin kirurgiset maskit, Karvinen sanoo.
Koska pienet aerosolihiukkaset voivat leijua ilmassa kauan, maskia pitäisi käyttää aina, kun ei ole varma siitä, ettei tilassa ole ollut muita ihmisiä muutamaan tuntiin.
Lotta Oksanen näkee, että nykyisessä koronatilanteessa FFP2/3-hengityksensuojainta pitäisi käyttää kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, jotta henkilökunta pysyy terveenä, vältetään laitosepidemioita ja suojataan potilaita, joista monilla on riski vakavammalle taudinkuvalle.
Kunnon suojaukset käyttöön jo ennen toimenpidettä
Poltto-, laser- ja poraustoimenpiteet näyttävät tuottavan ilmaan korkeita aerosolimääriä. Sen sijaan esimerkiksi intubaatio tuottaa aerosoleja vain vähän ja imun käyttö vähentää aerosolien määrää.
COVID19VATEHY-tutkimushankkeen osatutkimuksissa Helsingissä on selvitetty sitä, miten eri sairaalatoimenpiteet tuottavat aerosoleja ja vaikuttavat henkilökunnan riskiin altistua suuremmille aerosolimäärille. Oksanen L ym. Acta Anaesthesiol. Scand. 24.12.2021 ja Sanmark E ym. Eur. Arch. Oto-Rhino-L 8.10.2021
– Olemme mitanneet syntyviä aerosoleja anestesiatoimenpiteissä, korva-, nenä- ja kurkkutautien toimenpiteissä ja hammastoimenpiteissä. Tulosten mukaan konsentraatiot ovat poltto-, laser- ja porausinstrumentteja lukuunottamatta pääosin samaa tasoa tai pienempiä kuin yskiessä syntyvä aerosolialtistus, Lotta Oksanen kertoo.
Tähän asti on ajateltu, että parempia suojavarusteita tulisi käyttää lähinnä niissä toimenpiteissä, jotka tuottavat paljon aerosoleja.
– Ymmärrys aerosolin tuotosta osana tavallista respiratorista toimintaa on laajentunut: me kaikki tuotamme aerosoleja jo hengityksessä. Kun puhutaan kovemmin tai lauletaan, tai mitä raskaammin hengitetään, aerosoleja syntyy enemmän. Keskustelu on menossa siihen suuntaan, että jos taudinaiheuttaja leviää ilmavälitteisesti, paremmat suojaukset pitäisi ottaa käyttöön jo ennen toimenpidettä osaksi normaalia potilaskontaktia, Oksanen sanoo.
