Hoitosuosituksiin tulee kustannustietoa, nivelpsoriaasi pilottina
Proshade-hankkeessa kehitetään taloudellisen tiedon tuomista Käypä hoito -suosituksiin.
Itä-Suomen yliopiston luotsaamassa Proshade-hankkeessa kehitetään taloudellisen tiedon tuomista Käypä hoito -suosituksiin.
Pilottina toimi helmikuussa julkaistu nivelpsoriaasin hoitosuositus, jonka yhteyteen koostettiin tietoa lääkevaihtoehtojen hoitovasteesta ja kustannuksista.
Nivelpsoriaasi valikoitui mukaan sopivan ajoituksen ja sen vuoksi, että siihen oli vertailtavaksi useita lääkevaihtoehtoja.
Hoitovaihtoehtoja on 18. Taulukoksi kootusta kustannustiedosta ilmenee, että 28 vuorokauden hoitovasteen kustannushaarukka on 1266–12449 euroa. NNT-luku (number needed to treat; potilasmäärä, joka on hoidettava, jotta yksi potilas hyötyisi) on 2,8–13,8.
Lääkkeiden hinnat poimitaan lääketietokannasta, josta ne jatkossa päivitetään Käypä hoito -suositukseen kahden viikon välein. Terveydenhuollon palvelujen yksikkökustannukset tulevat THL:sta.
Proshade-hanketta johtava tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta kertoo, että pilotissa kehitettiin yhteistyömalli Käypä hoito -suositustyöryhmän kanssa.
Suositustyöryhmä ottaa kantaa esimerkiksi vaikuttavuuden mittariin. Nivelpsoriaasin kohdalla mittariksi tuli ACR50, jota käytetään niveloireiden ja hoitojen vaikuttavuuden arviointiin.
Paljon työtä vaati sen työstäminen, miten tieto kannattaa esittää ja visualisoida.
Kustannustietoisuus on noussut
Proshade-työryhmä on käynyt kertomassa tehdystä työstä monella foorumilla, muun muassa Käypä hoito -työryhmille, Fimeassa, Palveluvalikoimaneuvostossa, valtiovarainministeriön kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskuksessa, lääketeollisuuden edustajille ja perusteilla olevan Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen väelle.
Kankaanpää kuvaa vastaanottoa innostuneeksi. Yleislääkäripäivillä palaute oli erityisen lämmin: tätä on kaivattukin, ihanaa että teette.
Toisaalta on ollut aistittavissa pelkoa, tullaanko nyt päsmäröimään lääkärin työtä taloudellisella tiedolla.
Tämän vuoksi lääkäreille on viestitty, että päätöksenteko lähtee edelleen tutuista asioista, potilaan hoidon tarve ja tilanne huomioiden. Jos potilas asuu kaukana, pitää sairaalassa annettava lääke kenties sulkea pois, vaikka se näyttää taulukossa parhaalta. Tai pistokammoiselle ei määrätä pistettävä lääkettä.
– Ja jos vielä jää yhtä vaikuttavia vaihtoehtoja, silloin olisi järkevää valita se, mikä olisi kustannuksiltaan matalin, Kankaanpää sanoo.
Tavoite on tuottaa lääkärille vertailukelpoista tietoa helposti saataville. Hoidosta päättää lääkäri.
Kankaanpään tuntuma on, että terveydenhuollon kustannustietoisuus on noussut. Tiedosta ollaan aiempaa enemmän kiinnostuneita, ja sitä halutaan ottaa vastaan.
– Emme me olisi voineet terveystaloustieteilijöinä edes lähteä kentälle, jos ei ajatus olisi ollut, että nyt aika on kypsä.
Kustannustietoa uusiin suosituksiin
Nyt työtä tehdään jo seuraavia Käypä hoito -suosituksia varten. Osassa julkaisu tapahtuu jo lähiaikoina, esimerkiksi atooppisesta ekseemasta ja MS-taudista.
Kaikki Proshaden työ ei liity Käypä hoito -suosituksiin. Alkamassa on esimerkiksi tutkimus kustannusvaikuttavuuden kynnysarvosta: onko järkevää määrittää hinta, jonka yksi laatupainotettu elinvuosi saa terveydenhuollossa maksaa. Olisiko kynnysarvosta apua suomalaisen terveydenhuollon päätöksenteossa vai ei?
Joissakin maissa kynnysarvo on käytössä. Esimerkiksi Englannissa ja Walesissa on kynnysarvoksi määritetty 20 000–30 000 puntaa.
