Elvytyksen aloittamatta jättäminen ei paranna ketään.

– Peruselvytys on hyvin yksinkertaista, toteaa Suomen elvytysneuvoston puheenjohtaja Piritta Setälä .

Toimintaa ohjaavat selkeät kaaviot, joita seuraamalla asiat etenevät tehokkaasti ja oikein. Sama pätee hoitoelvytykseen.

Harjoittelusta ja koulutuksesta huolimatta aihe on monelle lääkärille tuttu vain teoriassa. Sairaaloissa elvytystilanteita on vähemmän kuin takavuosina, sillä vaikeat elintoiminnan häiriöt tunnistetaan ja hoidetaan ripeästi. Potilaan kannalta tämä on tietenkin hyvä asia.

– Kun asiantuntija törmää tilanteeseen yhä harvemmin, siitä tulee vaikeampaa. Olisi erittäin tärkeää harjoitella, mieluiten omassa tiimissä, omassa leikkaussalissa, poliklinikassa, osastolla tai missä ikinä työskenteleekään, kuinka toimitaan, kun potilas menee äkkiä elottomaksi, Taysin ensihoitokeskuksen lääkäri korostaa.

Uskalla aloittaa, älä vitkastele

Potilaan kuljettaminen vaikkapa osastolta ensiapuun elottomana on juuri sitä, mitä ei pitäisi tehdä. Painantaelvytys pitää aloittaa välittömästi siellä missä tilanne on. Jokainen siirtoon käytetty minuutti heikentää ennustetta.

– Ihan niin kuin me aloitamme hoidon kadulla. Toki jos pakkasta on 30 astetta ja vieressä on ovet sisätiloihin, tehdään hätäsiirto. Pitää aina miettiä, mikä parantaa potilaan ennustetta.

Elvytyksessä on kyse usein uskalluksesta, niin maallikoilla kuin terveydenhoitoalan ammattilaisilla. Setälän mukaan tämä kannattaa aina.

– Kylkiluun murtuma ei estä toipumista, se paranee ajan kanssa. Elvytyksen aloittamatta jättäminen ei paranna ketään.

Elvytystä opetetaan esimerkiksi koululaisille.

– Tämä on niin helppoa, että lapsikin sen osaa. Elvytys auttaa potilasta, sitä ei saisi aristella.

Jälkihoito kuuluu perustaitoihin

Suomessa on julkaistu parin viime vuoden aikana päivitetyt elvytysohjeet aikuisille, lapsille ja viimeisimpänä vastasyntyneille. Nämä ovat tiivistelmiä eurooppalaisista ohjeista. Näihin ei ole tullut julkaisujen jälkeen mitään uutta erityistä, mutta etenkin lähdeaineiston linjauksia päivitetään säännöllisin väliajoin.

– Jokaisen lääkärin perusosaamiseen pitää kuulua elvytyksen suorittamisen lisäksi elvytyksen jälkihoito.

Lähtökohtaisesti elvytyspaikalle järjestetään aina lisäapua, riippumatta siitä missä tilanne on – tätä on vain muistettava hälyttää joko 112:n tai sairaalan sisäinen järjestelmän kautta. ABCDE-periaatteen mukaisesti tilannetta lähdetään vakauttamaan ja potilas saatetaan tehohoitoon, ellei hän jostain syystä rajaudu sen ulkopuolelle.

Luovuus ei kuulu elvytykseen

Algoritmit ohjaavat toimintaa myös lääkkeiden suhteen, luovuutta ei tarvitse käyttää.

– Elvytyksenaikaiset lääkkeet ovat adrenaliini ja amiodaroni, ei mitään muita lääkkeitä. Jos ROSC saavutetaan, sitten arvioidaan, onko tarpeen sedatoida potilasta jollain tapaa.

Setälä kertoo esimerkin tilanteesta, jossa elvytettävä on alkanut liikuttelemaan itseään ja hoitoon osallistunut väki on ollut tästä kauhuissaan.

– Minulle ensihoitolääkärinä tämä tarkoittaa positiivista ennustetta: potilas reagoi mielekkäästi. Jos potilas liikehtii, niin on sen merkki, että elvytys on ollut hyvälaatuista.

Potilasta hoitaessa on aina oltava selvillä, millaisessa hoitokaaviossa ollaan menossa.

– Mikäli ollaan elvytysalgoritmissa, tämän mukaan mennään. Onko ventilaatio laadukas, onko rytmi iskettävä värinä, sykkeetön rytmi tai asystole?

Valtakunnallinen Elvytys 2022 -symposium järjetetään maanantaina 24.10. Helsingissä.