Potilas päivystyksessä -sarja

Potilas päivystyksessä -sarjassa julkaistaan toimituksen tilaamia artikkeleita. Jos haluat ehdottaa kirjoitussarjaan aihetta, ota yhteyttä: pertti.saloheimo@laakarilehti.fi.

Yleinen luonne

Potilas päivystyksessä -sarjan artikkelit rakentuvat päivystykseen hakeutuvan potilaan oireiden ympärille. Jokaisessa artikkelissa käsitellään yhtä oiretta ja annetaan konkreettisia ohjeita avuksi käytännön työhön. Kirjoituksen tulee keskittyä oireen mahdollisiin syihin, tutkimuksiin ja diagnostiikkaan. Hoito-ohjeet rajataan siihen, mitä päivystystilanteessa on tehtävä. Kirjoitukset on suunnattu ensisijaisesti päivystäville lääkäreille ja vastavalmistuneille kollegoille.

Tekstiosion tulee olla tiivis ja oleellisten asioiden löytyä yhdellä silmäyksellä tekstiin liitettävistä kolmesta taulukosta. Tiedon tulee olla näyttöön perustuvaa, mutta myös kliiniseen kokemukseen perustuvia asioita voidaan nostaa esiin. Tärkeimpien ohjeiden perusteluna on suositeltavaa viitata tieteellisiin artikkeleihin tai hoitosuosituksiin.

Pituus

3 500–4 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Otsikkoa, taulukoita ja kirjallisuusluetteloa ei lasketa enimmäispituuteen.

Otsikointi ja rakenne

Jokainen Potilas päivystyksessä -sarjan kirjoitus otsikoidaan käsiteltävän oireen mukaisesti (esim. Keltainen potilas päivystyksessä, Rintakipuinen potilas päivystyksessä).

Teksti tulee jakaa kolmeen osioon, joissa käsitellään seuraavia asioita:

1) Lyhyt johdanto aiheeseen ja yleisimmät syyt oireelle
2) Tutkimukset: mitä tulee huomioida kliinisessä statuksessa, mitä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia tarvitaan
3) Jatkotutkimusten ja -hoidon organisointi: mitä tulee hoitaa päivystyksellisesti, millä aikataululla jatkotoimenpiteet tulee ohjelmoida ja missä hoito jatkuu päivystyskäynnin jälkeen.

Kirjoittajat voivat otsikoida nämä kolme osiota haluamallaan tavalla. Väliotsikoiden tulee kuitenkin kertoa selkeästi, mitä kyseisessä kappaleessa käsitellään.

Katso sarjassa aiemmin julkaistu artikkeli Tajuton potilas.

Taulukot

Kirjoitukseen tulee liittää kolme taulukkoa, joihin kootaan aiheeseen liittyvät oleelliset asiat. Kuvioita ja kuvia ei käytetä. Taulukot otsikoidaan seuraavasti:

1) Mistä voi olla kyse?
2) Tutkimukset ja niiden kiireellisyys
3) Hälytyskellot

Taulukossa 1 tulee listata oleelliset erotusdiagnostiset vaihtoehdot, joita voi olla useampia kuin tekstissä mainitaan. Eri diagnoosivaihtoehdot voidaan mahdollisuuksien mukaan jakaa erikoisaloittain niin, että lukijalle selviää, minkä alan erikoislääkäriä kannattaa tarvittaessa konsultoida.

Taulukossa 2 tulee listata oleelliset tutkimukset ja niiden kiireellisyys.

Taulukossa 3 on tarkoitus kiteyttää 1–4 lauseeseen sellaiset käsiteltävään oireeseen liittyvät oleelliset asiat, jotka tulee aina muistaa ja joita ei saa jättää huomiotta. Aiheesta riippuen tämä voi olla myös jokin harvinainen diagnoosivaihtoehto tai hoidossa huomioitava asia.

Kirjallisuusviitteet

Kirjallisuusviitteiden enimmäismäärä on 6. Viitteiden muotoilu noudattaa Vancouver-järjestelmää. Katso tarkemmat ohjeet tästä.

Otsikkosivu

Käsikirjoitukseen laaditaan otsikkosivu, joka lähetetään erillisenä tiedostona. Katso otsikkosivun ohje tästä.

Sidonnaisuusilmoitus

Kaikkien kirjoittajien on ilmoitettava sidonnaisuutensa. Katso tarkemmat ohjeet tästä.

Käsikirjoituksen lähettäminen

Käsikirjoitus liitteineen lähetetään Lääkärilehden ScholarOne Manuscripts -palvelun kautta osoitteessa https://mc04.manuscriptcentral.com/finnmedj.

Käsikirjoitusta lähetettäessä artikkelityypiksi valitaan Käytännöt.

 
Sivu päivitetty 18.8.2021
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030