Lääkärilehden käsikirjoitukset vertaisarvioidaan ScholarOne Manuscripts -palvelussa osoitteessa mc04.manuscriptcentral.com/finnmedj.

Arviointipyynnön lähettämistä varten arvioijaksi kutsuttavalle henkilölle luodaan palveluun käyttäjätili. Voit tutustua tietosuojakäytäntöömme täällä.

Arviointipyyntö lähetetään sähköpostitse. Lääkärilehden lähettämän arviointipyynnön lähettäjä on Finnish Medical Journal (onbehalfof@manuscriptcentral.com).

Vertaisarviointiin tai ScholarOne Manuscripts -palvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä kasikirjoituspalvelu@laakarilehti.fi tai toimitusassistentit Noora Järvinen, 040 455 2579, Hilkka Yletyinen, 040 455 2582.

Ohjeita käsikirjoitusten arviointiin

Hyvä lausunto on reilu ja rakentava. Arvioija ottaa huomioon ko. artikkelityypin kirjoitusohjeen ja antaa selkeitä ja yksityiskohtaisia korjausehdotuksia, jotka esitetään numeroituna luettelona. Lausunnossa otetaan kantaa julkaisemiseen ja tekstin soveltuvuuteen lukijakunnalle. Arvioija käyttää tarvittaessa viitteitä huomautustensa perustelemiseen. Lausunto ei sisällä kirjoittajan henkilöön kohdistuvia huomautuksia.

Arvioijaa pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin:

– Onko käsikirjoitus tärkeä lääketieteellisen yleislehden lukijoille?

– Auttaako käsikirjoitus kliinikkoa tekemään parempia hoitopäätöksiä?

– Sisältääkö käsikirjoitus uutta tietoa?

– Toimiiko käsikirjoitus lääkärin jatkokoulutuksen välineenä?

– Onko teksti helposti luettavaa ja onko sillä selkeä viesti?

Huomautukset ja korjausehdotukset tulee esittää numeroituna luettelona, osoittamalla sivu ja rivi, jota huomautus koskee, jotta kirjoittajan on helppo vastata, miten hän on ottanut ne huomioon.

Käsikirjoituksen PDF:ään ei tule tehdä kommentteja, koska ne välittyvät kirjoittajille sellaisenaan sisältäen mahdollisesti kommentin tekijän nimen.

Alkuperäistutkimuksen ja lyhyen tutkimusraportin arviointi

– Lisääkö tutkimus tietoa aiemmin julkaistuun, onko sillä uutuusarvoa? Täydennä tarvittaessa lausuntoa viittein.

– Onko tutkimuksella merkitystä kliinikoille, tutkijoille, päättäjille, opettajille tai potilaille? Auttaako se päätöksenteossa? Onko lääketieteellinen yleislehti tutkimukselle oikea julkaisupaikka?

Tieteellinen luotettavuus

– Onko tutkimuksen tavoitteet ja päätetapahtumat määritelty selkeästi ja antavatko tulokset niihin vastauksen?

– Onko tutkimus suunniteltu siten, että se voi vastata tutkimuskysymykseen?

– Onko tutkimuksen potilaat tai aineisto kuvattu asianmukaisesti, onko sisäänotto- ja poissulkukriteerit määritelty? Kuinka edustava aineisto on ajatellen sen yleistettävyyttä?

– Onko tutkimusmenetelmät kuvattu asianmukaisesti?

– Noudattaako tutkimuksen raportointi kansainvälistä ohjeistusta? (ks. tarkistuslista verkko-osoitteesta http://www.equator-network.org).

– Vastaavatko tulokset asetettuihin kysymyksiin? Ovatko tulokset luotettavia? Onko tulokset esitetty selkeästi ja onko niiden määrä sopiva yhteen julkaisuun?

– Perustuuko tulkinta tämän tutkimuksen tuloksiin? Onko tuloksia pohdittu tasapainoisesti ja puolueettomasti suhteessa aiemmin julkaistuun tietoon? Onko pohdinnassa tuotu esiin oman tutkimuksen rajoitukset ja vahvuudet?

– Ovatko viitteet kattavat ja asianmukaiset? Puuttuko tärkeitä lähteitä?

– Onko tiivistelmä selkeä? Sisältääkö se keskeisen viestin siitä, mitä tämä tutkimus lisää olemassa olevaan tietoon?

– Onko taulukoissa ja kuvioissa keskeinen viesti? Onko niitä sopiva määrä? Ovatko ne ymmärrettävissä lukematta artikkelia?

– Onko tutkimus eettinen?

Katsauskäsikirjoituksen arviointi

– Onko artikkelin rakenne looginen ja selkeä?

– Onko aiheesta kirjoitettu tasapainoisesti ja puolueettomasti, onko keskeinen tutkimustieto tuotu esiin?

– Ovatko viitteet kattavat ja asianmukaiset? Puuttuko tärkeitä lähteitä?

– Onko aiheen käsittely neutraalia, vai onko siinä piirteitä mielipidekirjoituksesta? Kirjoittajan kannanotto kuuluu vain Lopuksi-kappaleeseen.

– Tukevatko taulukot ja kuviot käsikirjoituksen keskeistä viestiä? Onko niihin nostettu sopivat asiat ja onko niitä sopiva määrä? Ovatko ne ymmärrettävissä lukematta tekstiä?

– Onko tiivistelmään nostettu oleelliset asiat?

Katsausten enimmäispituus on 12 000 merkkiä välilyönteineen ja taulukoiden/kuvioiden määrä enintään 3. Katsauksen viestin kannalta olennaisia lisätaulukoita tai -kuvioita voidaan julkaista entiseen tapaan verkkoliitteinä.

Käytännöt-käsikirjoituksen arviointi

Käytännöt on käytännönläheinen ja suoraviivainen kirjoitus, jonka tavoitteena on antaa lukijalle helposti omaksuttavia toimintaohjeita ja työkaluja jokapäiväiseen potilastyöhön. Havainnollistava kuvitus sekä keskeisen tiedon taulukointi ja laatikointi ovat avainasemassa helpottamaan tiedon omaksumista.

– Täyttääkö käsikirjoitus nämä odotukset?

Tapausselostuksen arviointi

– Onko tapauksen tarjoama opetus sellainen, että se kannattaa julkaista lääketieteellisessä yleislehdessä?

– Onko johdanto esiteltävään tapaukseen ja sen yleisyyteen riittävä?

– Onko varsinaisessa raportissa koottu yhteen kertynyt tieto: esitelty potilaan anamneesi, tehdyt tutkimukset ja tapauksen kannalta oleelliset konsultaatiot?

– Onko kerrottu positiiviset ja negatiiviset löydökset ja kuvattu hoito ja lopputulos?

– Onko pohdinnassa esitetty tasapainoisesti keskeinen aiheesta aiemmin julkaistu tieto?

– Onko kirjoitettu sairauden ja valittujen toimenpiteiden syistä ja siitä, miten nämä vaikuttavat lopputulokseen?

– Tukeeko artikkelin kuvitus, taulukointi tai laatikointi artikkelin viestiä?

– Eteneekö teksti loogisesti ja selkeästi?

Sivu päivitetty 29.10.2024.