Yleinen luonne

Lyhyenä tutkimusraporttina voi tarjota julkaistavaksi tuloksia aineistoltaan tai tuloksiltaan suppeista tutkimuksista, jotka eivät siksi täytä alkuperäistutkimusartik­kelin kriteereitä, mutta joiden havainnot ovat kiinnostavia tai hyödyllisiä lukijakunnalle. Esimerkiksi alustavat tulokset tai suppeat pilottitutkimukset sopivat lyhyenä tutkimusraporttina julkaistavaksi. Paikallisten ja laajempienkin toimintamallien (kehittämisen) kuvaukset sopivat parhaiten Asiantuntija-artikkeliksi.

Lyhyet tutkimusraportit julkaistaan kokonaisuudessaan Lääkärilehden verkkosivuilla, jossa ne ovat kaikkien vapaasti luettavissa. Painetussa lehdessä julkaistaan yhdellä sivulla artikkelin tiivistelmä ja keskeisin kuva tai taulukko.

Kliinisten tutkimusten on noudatet­tava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsin­gin julistuksen ohjeita tutkittavien informoimi­sesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilas­turvallisuudesta. Interventiotutkimukset on re­kisteröitävä yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan.

Kaikkien kirjoittajien tulee olla osallistunut tutkimuksen tekemiseen International Committee of Medical Journal Editorsin (ICMJE) asettamien kirjoittajan kriteerien mukaisesti:

1) merkittävä osallistuminen tutkimuksen alkuun saattamiseen ja suunnitteluun tai aineiston keräämiseen tai aineiston analysoimiseen ja tulkintaan,

2) artikkelin luonnosteleminen tai sen kriittinen tarkistaminen siten, että on merkittävästi vaikuttanut sen sisältöön,

3) lopullisen julkaistavan version hyväksyminen,

4) kirjoittajan tulee ottaa vastuu artikkelin kaikista osa-alueista ja sitoutua osallistumaan artikkelissa mahdollisesti ilmenevien epäselvyyksien selvittämiseen.

Kaikkien ehtojen on täytyttävä.

Pituus

Enintään 7 000 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Otsikkoa, tiivistelmää, kirjallisuusluetteloa, kuva- ja taulukkotekstejä sekä kiitoksia ei lasketa enimmäispituuteen.

Enimmäispituuden ylittävät käsikirjoitukset palautetaan kirjoittajalle lyhennettäväksi ennen vertaisarviointia. Käsikirjoituksen tulee mahtua enimmäismerkkimäärään myös vertaisarvioijien mahdollisesti ehdottamien muutosten jälkeen.

Otsikointi ja rakenne

Käsikirjoitukseen laaditaan otsikkosivu, joka lähetetään erillisenä tiedostona. Katso otsikkosivun ohje tästä.

Jo otsikossa on pyrittävä kertomaan tutkimuksen keskeisin havainto.

Tekstin ei ole välttämätöntä noudattaa alkuperäistutkimuksissa käytettävää vakiintunutta IMRAD-kaavaa (johdanto, aineisto ja menetelmät, tulokset, päätelmät), mutta nämä asiat on kuvattava tekstissä. Väliotsikoita voi käyttää vapaammin kuin alkuperäistutkimuksessa.

Artikkelin loppuun voidaan liittää kiitokset henkilöille, jotka ovat osallistuneet raportoidun tutkimuksen teke­miseen mutta joiden panos ei ole riittävä kir­joittajaksi. Kiitettäviltä henkilöiltä tulee pyytää tähän lupa. Sokkoutetun arvioinnin vuoksi kiitokset tulee sijoittaa käsikirjoituksen otsikkosivulle, jota ei lähetetä vertaisarvioijille.

Tiivistelmä

Käsikirjoituksen alkuun laaditaan suomenkielinen ja englanninkielinen tiivistelmä. Englanninkielisen tiivistelmän oikeakielisyydestä vastaa kirjoittaja, joten suosittelemme kielentarkastajan käyttöä.

Painetussa lehdessä julkaistaan yhdellä sivulla suomenkielinen tiivistelmä ja artikkelin keskeisin, päätuloksen esittävä kuvio tai taulukko.

Tiivistelmien enimmäispituudet ovat 1 300 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Tiivistelmät väliotsikoidaan seuraavasti: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset, Päätelmät (Background, Methods, Results, Conclusions). Englanninkieliselle tiivistelmälle laaditaan myös englanninkielinen otsikko. Halutessaan kirjoittajat voivat omalla kustannuksellaan käännättää koko artikkelin englanniksi, jolloin se julkaistaan verkossa artikkelin liiteaineistona. Käännös tulee tehdä artikkelin lopullisesta, toimittajan editoimasta versiosta.

Kuviot ja taulukot

Taulu­koita ja kuvioita käytetään keskeisten tulosten esittämiseen ja tilastollisen validiteetin osoitta­miseen. Niitä saa olla yhteensä enintään 2. Taulukkoon on yleensä hyvä sisällyttää otoskoko (n) ja esittää tulokset sekä abso­luuttisina että suhteellisina (%). Taulukoita ja ku­vioita tehdään vain niistä tuloksista, jotka sel­ventävät tutkimuksen päätavoitteita, eikä niiden tietoja toisteta tekstissä eikä toisissaan. Tarvittaessa enemmän kuvioita ja taulukoita voidaan julkaista verkossa. Sama koskee poikkeuksellisen suuria taulukoita ja kuvioita. Verkossa voidaan julkaista myös muuta liitemateriaalia, kuten videoita. Tarkempia ohjeita: Kuviot ja kuvat, Taulukot, Sähköinen liiteaineisto, Muualla julkaistun aineiston käyttö.

Kirjallisuusviitteet

Suositeltava kirjallisuusviitteiden määrä on enintään 20. Jos kirjallisuusluettelo on erittäin laaja, se julkaistaan vain verkossa. Viitteiden muotoilu noudattaa Vancouver-järjestelmää. Katso tarkemmat ohjeet.

Sidonnaisuusilmoitus

Kaikkien kirjoittajien on ilmoitettava sidonnaisuutensa ICMJE:n lomakkeella. Katso tarkemmat ohjeet.

Sivu päivitetty 7.11.2024.