Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu, jossa julkaistaan lääketieteellisiä ja terveydenhuoltoon liittyviä alkuperäistutkimus­artikkeleita, katsauksia, tapausselostuksia sekä pääkirjoituksia. Lääkärilehden Jufo-luokitus on 1.

Lääkärilehdelle tarjottavan käsikirjoituksen tulee olla aikaisemmin julkaisematon. Lähtö­kohta on, että käsikirjoitusta tarjotaan yhteen leh­teen kerrallaan. Ennen käsikirjoituksen tarjoamista voi tiedustella lääketieteelliseltä päätoimittajalta (pertti.saloheimo@laakarilehti.fi), onko suunniteltu aihe Lääkärilehteä kiinnostava ja lehteen sopiva.

Aiheiden tulee olla yleisesti kiinnostavia, ja teksti on voitava ym­märtää ilman erityisasiantuntemusta. Lisäksi lehdessä julkaistaan useita lääketiedettä käsitte­leviä vakiopalstoja. Tämä aineisto on pääosin pyydettyä tai toimituksellis­ta, mutta ehdotukset ovat aina tervetulleita.

Artikkelityypit on kuvattu lyhyesti tämän ohjeen lopussa. Kustakin on oma erillinen ohjeensa. Toimitus voi auttaa sopivan kirjoitustyypin valinnassa. Toimitukseen (laakarilehti@laakarilehti.fi) voi myös lähettää vinkkejä aiheista, joista Lääkärilehden ajankohtaistoimitus voisi tehdä esimerkiksi haastattelun.

Lue lisää tietosuojakäytännöstämme.

Toimituksen yhteystiedot löydät täältä.

Kuka on kirjoittaja?

Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko si­sällöstä, ja heistä jokaisen tulee olla osallistu­nut käsikirjoituksen työstämiseen, alkuperäistutkimusartikkelissa myös merkittävällä tavalla tutkimuksen suunnittelemiseen tai aineiston keräämiseen, tulosten analysointiin tai tulkintaan. Korjatun lopullisen käsi­kirjoituksen tulee olla kaikkien kirjoittajien hy­väksymä.

Käsikirjoituksen muotoilu

Tekstitiedostoissa ei pidä käyttää tekstinkäsit­telyohjelman tavutusta tai viittausjärjestelmää. Tekstisivuihin tulee liittää sivunume­rointi. Kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla, samoin otsikot tekstistä.

Suosi suomea ja vältä lyhenteitä

Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. Lyhen­teiden käyttö ei ole suositeltavaa, eikä varsin­kaan tilapäisiä lyhenteitä pidä käyttää edes tau­lukoissa. Vain tavallisten mittayksiköiden ly­henteitä ja muita aivan tavallisimpia lyhenteitä (esim. EEG, EKG, DNA) voi käyttää selittämät­tä, muuten nimitys kirjoitetaan ensi kerran ko­konaan ja perään merkitään sulkeisiin lyhen­ne, jota tekstissä myöhemmin käytetään, esim. gonadoliberiini (GnRH). Mittayksiköinä käytetään SI-järjestel­män yksiköitä, ellei jokin muu käytäntö ole va­kiintunut.

Kirjoituksessa mainituista laitteista merki­tään sulkeisiin myös laitteen merkki ja valmis­taja. Lääkkeistä käytetään ensisijaisesti vaikutta­van aineen geneeristä nimeä, vain poikkeusta­pauksissa kauppanimeä.

Käsikirjoituksen anonymisointi vertaisarviointia varten

Lääkärilehti käyttää kaksoissokkoutettua vertaisarviointia, jossa kirjoittajilta salataan arvioijien nimet ja arvioijilta kirjoittajien nimet. Korvaa ilmaisu ”aiemmassa tutkimuksessamme” esim. ilmauksella ”aiemmassa suomalaistutkimuksessa”, koska muuten kirjallisuusviite paljastaa kirjoittajat. Sairaalaan, jossa tutkimus on tehty, kannattaa sairaalan nimen sijasta viitata ilmaisulla ”meidän sairaalamme” jne. Näin salatut tiedot palautetaan käsikirjoitukseen viimeistelyvaiheessa ennen julkaisemista.

Tekijänoikeudet

Lääkärilehti julkaisee artikkelit se­kä painetussa lehdessä että sähköisesti inter­netissä.

Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväk­syttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen teki­jänoikeuskäytännön mukaisesti Lää­kärilehdelle. Lääkä­rilehdellä on oikeus yksin ilman artikkelin kir­joittajan erillistä suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Lääkärilehden ja Lääkärilehden kanssa sopimuspoh­jaista sisältöyhteistyötä tekevien tahojen sähköi­sissä palveluissa, mukaan lukien Potilaan Lää­kärilehdessä. Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväk­sytty tai Lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuot­teessa tai sähköisessä mediassa vain Lääkärilehden suostumuksella. Kirjoittajan opinnäytetyön osana artikkeli voidaan kuitenkin liittää ilman erillistä lupapyyntöä. Kirjoittajalla on oikeus rinnakkaistallentaa artikkelinsa lopullinen versio (kustantajan PDF) oman laitoksensa julkaisuarkistoon.

Mikäli lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta järjestetään tiedotustilaisuus, se on ajoitettava julkaisemispäivään tai sen jälkeen.

Käsikirjoituksen lähettäminen

Lääkärilehteen tarjottavat alkuperäistutkimus-, lyhyt tutkimusraportti-, katsaus-, Käytännöt-artikkeli- ja tapausselostuskäsikirjoitukset lähetetään ScholarOne Manuscripts -palvelun kautta osoitteessa https://mc04.manuscriptcentral.com/finnmedj

Jos olet lähettämässä toimituksen pyytämää käsikirjoitusta, kirjaudu palveluun kirjoituspyynnössä ilmoitetulla käyttäjätunnuksella.

Muiden kuin toimituksen pyytämien käsikirjoitusten kohdalla kirjautumiseen käytetään joko aiemmin luotua käyttäjätunnusta tai jos käytät palvelua ensimmäistä kertaa, tulee käyttäjätunnus ja salasana luoda ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä. Jos haluat vaihtaa aiemmin luodun käyttäjätunnuksen tai sähköpostiosoitteen, voit tehdä sen kirjautumalla palveluun tai ottamalla yhteyttä toimitukseen: kasikirjoituspalvelu@laakarilehti.fi.

Käsikirjoi­tus, taulukot, kuviot, muu liiteaineisto sekä julkaisuluvat ja eettisen toimikunnan lausun­not lähetetään erillisinä tiedostoina. Katso tarkemmat ohjeet kunkin kirjoitustyypin kohdalta.

Tarjottavan käsikirjoituksen mukana tulee lähettää kaikkien kirjoittajien sidonnaisuuksienilmoituslomakkeet. Lomake löytyy täältä.

Käsikirjoituksen lähettämiseen tai ScholarOne Manuscripts -palvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä:

toimitusassistentti Noora Järvinen, 040 455 2579, noora.jarvinen@laakarilehti.fi
toimitusassistentti Hilkka Yletyinen, 040 455 2582, hilkka.yletyinen@laakarilehti.fi

Muiden kuin tiedeosioon tarkoitettujen kirjoitusten lähettäminen, katso kunkin kirjoitustyypin ohje.

Julkaisupäätös ja käsikirjoitusten editointi

Tieteessä-osiossa julkaistavaksi tarjotun aineiston arvioinnista vastaavat lääketieteellinen päätoimittaja, lääketieteelliset vastuutoimittajat ja lääkäritoimitus. Lopullisen julkaisupäätöksen tekee lääketieteellinen päätoimittaja.

Lääkärilehti käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämää vertaisarviointitunnusta. Alkuperäistutkimus-, katsaus- ym. Tieteessä-osioon tarkoitetut käsikirjoitukset käyvät läpi toimituksen ulkopuolisen, kaksoissokkoutetun vertaisarvioinnin vähintään kahdella arvioijalla. Kirjoittajien nimet eivät tule vertaisarvioijien tietoon. Pyydetynkin käsikirjoituksen julkaisemisesta päätetään vasta kirjoitustyypin mukaisen arvioinnin jälkeen. Lue lisää vertaisarviointiprosessista.

Lääkärilehden toimituksen yksi tehtävä on muokata artikkelit palvelemaan laajaa lukijakun­taa. Tämä vaatii lähes aina tekstin kieliasun muokkaamista ja usein lyhentämistä.

Artikkelityypeille ja niiden tiivistelmille annetut suositusmitat koskevat alkuperäisiä käsikirjoituksia, eivätkä pituusrajat saa ylittyä myöskään vertaisarvioinnin perusteella muokatuissa käsikirjoituksissa. Toimitus varaa oikeuden päättää julkaistavien tekstien ja tiivistelmien lopullisista pituuksista.

Taittosyistä artikkelia voidaan joutua lyhentämään myös jul­kaisuprosessin loppuvaiheessa, vaikka käsikirjoitus olisi kirjoitusohjeiden pituusrajojen mukainen. Osa tekstistä, taulukoista ja kuvista saa­tetaan julkaista vain artikkelin verkkoversiossa.

Valitse kirjoitustyyppi

Alkuperäistutkimus

Alkuperäistutkimusartikkeli esittää kirjoittajien omia, uusia tutkimustuloksia. Lääketieteellisten alkuperäistutkimusten lisäksi julkaistaan terveydenhuoltoaiheisia tutkimusartikkeleita, joiden aiheita voivat olla terveyspalvelujen järjestäminen tai laatu, terveydenhuollon kustannukset, lääkärikoulutus, lääkärivaje, mielipidemittaukset yms. Paikallisten ja laajempienkin toimintamallien (kehittämisen) kuvaukset sopivat parhaiten Asiantuntija-artikkeliksi.

Alkuperäistutkimuksen kirjoitusohje

Lyhyt tutkimusraportti

Lyhyenä tutkimusraporttina voi tarjota julkaistavaksi tuloksia tutkimuksista, jotka eivät täytä alkuperäistutkimusartik­kelin kriteereitä, mutta joiden havainnot ovat kiinnostavia tai hyödyllisiä lukijakunnalle. Paikallisten ja laajempienkin toimintamallien (kehittämisen) kuvaukset sopivat parhaiten Asiantuntija-artikkeliksi.

Lyhyen tutkimusraportin kirjoitusohje

Katsaus

Katsaus on aihettaan monipuolisesti aikaisemman kirjallisuuden perusteella käsittelevä artikkeli. Lääketieteellisten katsausten lisäksi julkaistaan terveydenhuoltoaiheisia katsausartikkeleita, joiden aiheita voivat olla terveyspalvelujen järjestäminen tai laatu, terveydenhuollon kustannukset, lääkärikoulutus, lääkärivaje, mielipidemittaukset yms.

Katsauksen kirjoitusohje

Käytännöt

Käytännöt on tiivis, suoraviivainen ja käytännönläheinen kirjoitus yleensä yhden sairauden diagnostiikasta tai hoidosta.

Käytännöt-artikkelin kirjoitusohje

Asiantuntija-artikkeli

Asiantuntija-artikkelina julkaistaan käytännönläheisiä artikkeleita, jotka auttavat lääkäriä hänen työssään. Esimerkiksi paikallisten toimintamallien (kehittämisen) ja uusien diagnostisten luokitusten, oirekyselyjen ja -mittarien yms. kuvaukset sopivat asiantuntija-artikkeliksi.

Asiantuntija-artikkelin kirjoitusohje

Pääkirjoitus

Pääkirjoituksessa kir­joittaja esittää näkemyksensä ajankoh­taisesta lääketieteellisestä tai muusta lääkärikuntaa koskettavasta aiheesta, jolla on yleistä mielenkiintoa.

Pääkirjoituksen kirjoitusohje

Näkökulma

Näkökulma-palstalla julkaistaan kannanottoja tieteellisiin tai lääkärikuntaa muuten kiinnosta­viin ajankohtaisiin aiheisiin. Näkökulma-artikkeli on pääkirjoitusta laajempi.

Näkökulman kirjoitusohje

Keskustelua

Keskustelua-palstalla julkaistaan tiiviitä kan­nanottoja ja kommentteja Lääkärilehdessä julkaistuihin artikkeleihin tai muihin ajankohtaisiin ilmiöihin, jotka koskettavat lääkärikuntaa.

Keskustelua kirjoitusohje

Sivu päivitetty 27.11.2024.