Yhä harvempi lääkäri pitää täydennyskoulutuksensa määrää riittävänä
Korona söi koulutuspäiviä, ja jäljet näkyvät yhä.
Vain runsaat puolet lääkäreistä on tyytyväisiä täydennyskoulutuksensa määrään, ilmenee Lääkäriliiton työmarkkinatutkimuksen tuloksista.
Liitto on seurannut lääkärien täydennyskoulutuksen toteutumista säännöllisesti kyselyjen avulla.
– Täydennyskoulutuspäivien määrä laski koronavuosina kahdeksasta viiteen. Tilanne ei ole ainakaan vielä täysin palautunut aiemmalle tasolle, kertoo liiton tutkija Piitu Parmanne .
Ennen pandemiaa 70 prosenttia lääkäreistä piti oman täydennyskoulutuksensa määrää riittävänä. Vuonna 2022 osuus oli enää 58 prosenttia.
Keskimäärin alle seitsemän päivää vuodessa
Lääkärit osallistuivat viime vuoden aikana toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen keskimäärin 6,8 päivää.
Työsuhteessa olevat lääkärit kouluttautuivat pääosin palkallisella työajalla, mutta joka kolmannella oli myös ollut vähintään yksi koulutuspäivä vuodessa palkattomalla vapaalla tai omalla ajalla.
Täydennyskoulutuspäivien kokonaismäärä oli suurin sairaaloissa ja yliopistoissa työskentelevillä lääkäreillä, noin 7,5 päivää. Terveyskeskuslääkäreille ja yksityissektorin lääkäreille kertyi koulutuspäiviä vähemmän, noin kuusi päivää vuodessa.
Joka viides ylsi suositeltuun määrään
Lääkäriliiton täydennyskoulutussuosituksen mukaan jokaisella lääkärillä tulee olla oikeus ammatillisen kehittymisen edellyttämän työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella vähintään kymmenen työpäivää vuodessa.
Suosituksen kymmenestä koulutuspäivästä saavutti lähes joka viides vastaaja vuoden 2022 aikana.
– Suositukseen ylsivät muita useammin yliopistossa ja sairaalassa työskentelevät lääkärit. Erikoisaloista kymmenen päivää ylittyi useimmin kirurgian, lastentautien, naistentautien ja sisätautien aloilla työskentelevillä lääkäreillä, Parmanne kertoo.
Yksityisvastaanotoilla kymmenen koulutuspäivää kertyi 15 prosentille ja terveyskeskuksessa 13 prosentille vastaajista.
Joka kymmenes lääkäri ei osallistunut lainkaan toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen. Yleisintä tämä oli valtiolla, yksityisellä sektorilla ja ammatinharjoittajina työskentelevien lääkärien joukossa.
Riski täydennyskoulutuksen ulkopuolelle jäämiseen oli suurin alle 35-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden ryhmissä. Erikoisaloista anestesiologian ja tehohoidon sekä psykiatrian aloilla koulutukseen osallistuneiden osuus oli muita erikoisaloja pienempi.
Täydennyskoulutukseen osallistumista vuonna 2022 selvitettiin Lääkäriliiton Työmarkkinatutkimuksessa. Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2022. Tulokset koskevat työssä olevia työikäisiä lääkäreitä.
