Vieläkö ajat ilmaista päivähoitoa, Ilkka Taipale?
Ilkka Taipale istui Lääkäriliiton valtuuskunnassa ensimmäisen kerran 1970-luvulla.
Monesko kausi on menossa?
– Vaikea näitä on laskea. Olisiko kolmas tai neljäs putkeen. Olin välillä pois.
Kommenttisi hersyttävät kokouksissa yleensä parhaat naurut. Oletko ottanut roolin tietoisesti?
– Ei se mikään rooli ole. Ilo ja vakavuus pitää yhdistää, ja reipasta mieltä on syytä pitää yllä
Olet pitkään vaatinut liittoa tukemaan ilmaista päivähoitoa – huonolla menestyksellä. Joko luovutat?
– Tämä on pitkäjänteistä työtä. Vuonna 1965 ryhdyin ajamaan Hippokrateen teoksia suomeksi. Muutama vuosi sitten ne saimme. Ilmainen päivähoito olisi sosiaalisesti järkevää ja hyödyttäisi nuoria lääkäreitä. Rahan voisi käyttää vaikka asuntolainaan.
– Ja jos en jossain järjestössä onnistu, minulla on periaate, että perustan sitten uuden!
Miten valtuuskunta on vuosien varrella muuttunut?
– 70-luvulla oli enemmän hauskuutta ja intohimoja. Lääkäreitä oli niin vähän, että tunsimme toisemme kaikki.
Suurin saavutuksesi valtuuskunnassa?
– Ainakin se, että liitto tuli perustajajäseneksi terveysmuseoon.
Mitä tavoittelet nyt?
– Tiede, taide ja köyhä kansa. Ne ovat lähellä sydäntä.
– Haluan myös lisätä lääkärien sivistyneisyyttä. Meidän pitäisi nousta intellektuaalisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kärkeen Suomessa.
– Ja sitten pitäisi saada aikaan Ursan Tähdet ja avaruus -lehden kaltainen laaja-alainen lääketieteen julkaisu, jolla olisi hyvät suhteet tutkijoihin maailmalla.
Miltä tulevaisuus näyttää?
– Ihmiskunnan kukoistuskausia ovat olleet renessanssi, valistus ja 1960-luku. Neljäs on se, mitä juuri nyt teemme. Lääkäriliitolla on kehityspotentiaalia olla mukana.
