”Urakka saatiin kunnialla maaliin”
– Maailman Lääkäriliiton yleiskokous Helsingissä onnistui täydellisesti, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen.
Maailman Lääkäriliiton WMA:n yleiskokous järjestettiin Helsingissä Marina Congress Centerissä 16.–19. lokakuuta. Osallistujia oli runsaat 200 yli 50 maasta.
– Tunnen iloa ja onnea siitä, että urakka saatiin kunnialla maaliin. Sekä kokousjärjestelyt että oheisohjelmat onnistuivat täydellisesti, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen .
Tärkeimpänä asiana kokouksessa oli 60 vuotta täyttäneen Helsingin julistuksen päivitys.
– Sillä, että yleiskokous saatiin Helsinkiin juuri julistuksen juhlavuonna, on iso symboliarvo. Lisäksi järjestäjämaa jää osallistujien mieliin, ja jatkossa meidän on helpompaa keskustella muiden maiden edustajien kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää erityisesti pienille maille, kuten Suomelle, Aaltonen toteaa.
Huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin
Yleiskokouksessa hyväksyttiin Helsingin julistuksen uusi versio yksimielisesti.
Julistukseen on koottu ne eettiset periaatteet, joita pitää noudattaa kaikessa lääketieteellisessä tutkimuksessa ympäri maailman. Alkuperäinen julistus hyväksyttiin Maailman Lääkäriliiton yleiskokouksessa Helsingissä vuonna 1964.
– Julistus on elävä dokumentti, jota on aiemmin päivitetty jo seitsemän kertaa. Uusia haasteita nousee jatkuvasti, kertoi päivitystyöryhmän puheenjohtaja, yhdysvaltalainen Jack Resneck .
Työryhmä valmisteli päivitystä kaksi ja puoli vuotta. Työhön osallistui 19 maan edustajia, lääkäreitä ja bioetiikan asiantuntijoita. Kokouksia pidettiin eri maissa ja eri teemoilla, ja lisäksi järjestettiin kaksi laajaa kommentointikierrosta verkossa.
Resneckin mukaan tämänkertaisessa päivityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota sanoihin, joita julistuksessa käytetään. Tutkittavia henkilöitä halutaan kunnioittaa, eikä heistä puhuta enää subjekteina, vaan osallistujina. Päivitetyssä versiossa huomioidaan myös se, että lääkärit työskentelevät yhä useammin moniammatillisissa tiimeissä.
Suurin muutos koskee haavoittuvassa asemassa olevia yksilöitä ja ryhmiä. Julistuksen aiemman version mukaan haavoittuvaa ryhmää koskeva lääketieteellinen tutkimus on oikeutettua vain, jos tutkimus vastaa tämän ryhmän terveyttä koskeviin tarpeisiin ja arvostuksiin, eikä tutkimusta voida toteuttaa muussa ryhmässä.
– Aiempaan muotoiluun vaikuttivat varmasti natsi-Saksan kokemukset ja vastaavat karmeudet. Nyt olemme kuitenkin sitä mieltä, että haavoittuvassa asemassa ei pidä jättää tutkimusten ulkopuolelle, vaan heidät ja heidän tarpeensa on otettava tutkimuksissa huomioon, Resneck kertoi.
”Lääkäreillä on vastuu kaikista ihmisistä”
WMA:n puheenjohtajuus siirtyi Helsingin kokouksessa kuwaitilaiselta Lujain AlQodmanilta malesialaiselle Ashok Philipille .
AlQodmani korosti jäähyväispuheessaan kestävää kehitystä. Hän piti sen edistämistä kaikkien lääkärien eettisenä velvollisuutena tulevia sukupolvia kohtaan.
– Lääkäreillä ei ole vastuu pelkästään omista potilaistaan, vaan kaikista ihmisistä. Terveyden ja terveellisen ympäristön tulee olla oikeus, ei etuoikeus. Lääkärien tulee kollektiivisesti toimia globaalin terveyden edistämiseksi, ihmisoikeuksien toteutumiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, AlQodmani vaati.
Uusi presidentti Ashok Philip painotti puheessaan lääkärin autonomian merkitystä. Autonomiaa uhkaavat toisaalta terveydenhuoltoon kohdistuvat säästöpaineet, toisaalta voiton tavoittelu kaupallisilla areenoilla. Jotkut potilaat voivat jäädä ilman tarvitsemaansa hoitoa, toiset taas voivat saada kalliita hoitoja, joita eivät välttämättä edes tarvitse.
– Lääkärin autonomia tarkoittaa ensisijaisesti vapautta päättää omien potilaiden hoidosta. Emme ole vielä menettäneet autonomiaamme, mutta se on vaarassa. Jos menetämme sen, siitä kärsivät potilaat, Philip totesi.
