”Tutkimusaineisto on kultakaivos”
Lääkäri 2023 -tutkimus selvittää lääkäreiden arvoja, asenteita ja toiveita osana pitkää tutkimusten sarjaa.
Huhtikuussa joka toinen lääkäri on saanut kutsun Lääkäri 2023 -kyselytutkimukseen, jossa tiedustellaan elämäntilannetta, arvoja, ammatti-identiteettiä, koulutusta ja urakehitystä.
Oletko sinä yksi kyselyn saaneista? Vastaamalla kyselyyn annat oman panoksesi tutkimussarjaan, jossa on selvitetty lääkäreiden ajatuksia jo 35 vuoden ajalta. Viiden vuoden välein toistettava poikkileikkaustutkimusten sarja alkoi Nuori lääkäri 88 -tutkimuksesta ja on laajentunut koskemaan jo kaikkia alle 70-vuotiaita lääkäreitä.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarjassa julkaistaan perinteisesti raportti nuorista lääkäreistä, jotka ovat valmistuneet 2–11 vuoden sisällä. Muuta aineistoa käytetään myös laajasti, ja niistä on tehty opinnäytetöitä, väitöskirjoja, tieteellisiä julkaisuja ja konferenssiesityksiä. Koko tutkimusaineiston julkaisulistassa on jo yli 200 julkaisua.
Lääkäri 2023 -tutkimus tuottaa tietoa päättäjien käyttöön muun muassa hyvinvointialueiden perustamisen ja erikoislääkärikoulutuksen uudistamisen vaikutuksien arvioimiseksi. Tutkimus toteutetaan Lääkäriliiton ja kaikkien lääketieteellisen tiedekuntien yhteistyönä.
Ammatti-identiteetin muutokset kiinnostavat
– Tutkimusten vahvuus on pitkässä aikasarjassa, joka saadaan, kun ne toistetaan viiden vuoden välein. Valtaosa kysymyksistä on pysynyt samoina pienin painotuksin, sanoo lappeenrantalainen lääkäri Pyry Mattila, joka tekee aineiston pohjalta väitöstutkimusta lääkärien ammatti-identiteetistä.
– Vuosikymmenten taakse ulottuva tutkimusaineisto on aivan ainutkertainen kultakaivos. Tulokset eivät ihan hirveästi muutu viidessä vuodessa, mutta pitemmän ajan trendit ovat mielenkiintoisia, koska ne kuvaavat myös yhteiskunnallisia muutoksia.
Sosiaalilääketieteellinen tutkimusaihe on Mattilalle mieluisa. Hän toteaa, että identiteetin merkitys ja sen ympärillä käytävä keskustelu ovat lisääntyneet.
– Parhaillaan puhutaan eri ammattikuntien identiteetistä, ja identiteettipolitiikka on ollut voimakkaasti esillä mediassa. Ei ole otollisempaa hetkeä tutkia lääkäreiden identiteettiä, hän huomauttaa.
Mattila odottaa mielenkiintoisia tuloksia pitkän aikavälin muutoksista.
– Tutkimuksessa on kysytty, miten tietyt termit kuvaavat vastaajaa lääkärinä parhaiten, eli on haettu subjektiivista näkemystä ”millainen minä olen”. Nyt on jälleen mukana myös yhteisöllisempi kysymys siitä, kuinka läheiseksi kokee esimerkiksi oman perheen, oman kunnan tai EU:n. Eli ”minä suhteessa muihin”.
Pyry Mattilalla on itsellään kokemusta eri rooleista ja siitä, miten eri identiteetit risteävät ja limittyvät. Lääkärintyön lisäksi hän on aluevaltuutettuna Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Kotona taas kahdeksankuiset kaksoset vievät paljon aikaa.
– Kun pohtii muiden identiteettiä, tulee samalla mietittyä, mikä oma identiteetti on. Kuinka paljon on lääkäri, isä tai aluevaltuutettu, miten eri roolit sopivat yksiin ja kuinka muut ovat ratkaisseet samat ongelmat, Mattila toteaa.
