Terveydenhuolto on kriisissä – mitä pitää tehdä?
Liiton seminaarissa pureuduttiin ajankohtaisiin haasteisiin.
Kalevalanpäivänä järjestetyn seminaarin sisällön suunnitteli Lääkäriliiton eläkkeelle siirtyvä johtaja Heikki Pärnänen .
– Tämä on viimeinen tilaisuuteni puhua liiton nimissä, Pärnänen totesi.
Läksiäisseminaarinsa aiheeksi Pärnänen valitsi terveyspolitiikan ajankohtaiset haasteet. Ja niitähän riittää.
– Terveydenhuolto on kriisissä tai ainakin nopeasti kriisiytymässä. Meillä on hyvinvointialueiden rahoituskriisi, hoidon saatavuuskriisi ja vakava mielenterveyskriisi. Lisäksi väestöryhmien väliset terveyserot ovat edelleen suuria.
– Jotain tarttis tehdä, mutta mitä? Pärnänen kysyi. Ratkaisuista puhumaan hän oli kutsunut vuosien varrella tutuiksi tulleita huippuasiantuntijoita.
Ei pidä hoitaa jonoa, vaan potilasta
Yleislääketieteen professori Juha Auvinen Oulun yliopistosta puhui hoitosuhteen jatkuvuudesta perusterveydenhuollon laadun edellytyksenä.
– Perusterveydenhuollon tehtävä ei ole antaa etäältä konsultaatiovastauksia, vaan toimia potilaskeskeisesti, kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti potilaan rinnalla hänen lähiympäristössään. Omalääkäri ja omahoitaja ovat tässä keskeisiä, Auvinen sanoi.
Kun sama yleislääkäri hoitaa potilasta, hoidon laatu paranee ja sairastuvuus sekä kuolleisuus vähenevät. Samalla terveydenhuollon palveluiden kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee.
Nykyistä etähuumaa Auvinen kritisoi.
– Videovastaanotto on kuin vastaanotto kädet selän takana vajavaisilla aistien hyödyntämisellä, puheluvastaanotto kuin vastaanotto kädet selän takana ja silmät kiinni, ja chat-vastaanotto kuin vastaanotto kädet selän takana, silmät kiinni, tulpat korvissa ja tulkin välityksellä.
– Ei pidä hoitaa jonoa eikä tiettyä episodia. Potilas-lääkärisuhteen syvyys on olennaista, Auvinen painotti.
Luvassa priorisointia ja keskittämistä
Erikoissairaanhoidon tilannetta valotti lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Sosiaali- ja terveyspolitiikka on myös valtion taloutta. Hyvinvointialueiden rahoitus tälle vuodelle on runsaat 24 miljardia euroa. Se on noin 27 prosenttia valtion budjetista.
Yksilön ja väestön terveyden ja hyvinvoinnin tarpeet ovat rajattomat, kun taas resurssit ovat aina rajalliset. On tehtävä arvovalintoja siitä, mihin yhteiset varat käytetään.
– Tarvitaan useita keinoja varmistamaan erikoissairaanhoidon vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Näitä ovat muun muassa vaikuttavien menetelmien kansallinen valinta, priorisointi ja keskittäminen, Pikkujämsä totesi.
Sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittäneen työryhmän mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä.
– Tämä ei ole poliittisesti mieluisa päätös, mutta jotain on pakko tehdä, Pikkujämsä kommentoi.
Osana pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa tehdään myös kansallinen palvelureformi. Tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöjä koskevaa lainsäädäntöä sekä siihen liittyvää ohjausta vastaamaan nykyisiä sote-rakenteita.
Palvelut jakautuvat epätasaisesti
Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa jyrkemmät kuin monissa muissa länsimaissa. Se näkyy sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.
– Naiset elävät 6 vuotta pitempään kuin miehet. Länsirannikon miehet elävät 3–4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet. 25-vuotias ylimpään tulokymmenykseen kuuluva mies voi odottaa elävänsä yli 10 vuotta pitempään kuin pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluva mies, mainitsi emeritusprofessori Erkki Vartiainen esimerkkeinä.
Suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin 1,5−2 miljardia euroa, jos sosioekonomiset terveyserot saataisiin poistettua, Vartiainen arvioi. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrä vähenisi noin 20 000:lla. Vähennys sairauspäivärahapäivissä olisi noin 1,3 miljoonaa päivää ja sairaalahoitopäivissä noin 0,5 miljoonaa päivää.
Monet terveyden kannalta tärkeät palvelut jakautuvat väestössä epätasaisesti. Ylimpiin koulutus- ja tuloryhmiin kuuluvat käyttävät monia sote-palveluja enemmän kuin alimpiin ryhmiin kuuluvat, vaikka palvelujen tarve on suurin alimmissa ryhmissä.
– Etenkin huonoimmassa asemassa olevien aineellisia ja kulttuurisia voimavaroja pitää lisätä. Terveys- ja sosiaalipalveluja pitää kehittää huono-osaisimpia väestöryhmiä paremmin palveleviksi, Vartiainen sanoi.
Tehokkaimpia tapoja kaventaa terveyseroja ovat Vartiaisen mukaan lapsiperheköyhyyden vähentäminen sekä laadukas varhaiskasvatus ja koulutus.
Ratkaisuja ei ole helppo löytää
– Terveydenhuollon tilanne on haastava, eikä ratkaisuja ole helppo löytää, totesi Pärnäsen seuraaja, politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila .
Julkisen terveydenhuollon pelastaminen on Lääkäriliiton keskeisiä tavoitteita. Perusterveydenhuollossa olennaista on hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen. Ajankohtaisia aiheita liiton työssä ovat myös muun muassa sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuus, vuokratyökysymykset ja digiratkaisut.
