Satavuotias neuvolatoiminta on uusien haasteiden edessä
Neuvoloissa mitataan, punnitaan ja rokotetaan lapsia kuten ennenkin, mutta tehdään myös paljon muuta, todettiin Lääkäriliiton järjestämässä juhlaseminaarissa.
Sata vuotta sitten alhainen elintaso, huono hygienia, tuberkuloosi ja kulkutaudit olivat vakavia ongelmia Suomessa. Imeväis- ja lapsikuolleisuus oli yleistä. Näissä oloissa perustettiin maan ensimmäinen neuvola Helsinkiin syyskuussa 1922.
Lääkäriliitto järjesti sata vuotta täyttävän neuvolatoiminnan kunniaksi juhlaseminaarin 1. syyskuuta.
– Neuvolajärjestelmä valittiin Ylen vuonna 2012 järjestämässä äänestyksessä kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi. Voimme olla neuvolatoiminnasta ylpeitä, totesi Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen avatessaan tilaisuuden.
Palvelut tavoittavat lähes kaikki perheet
Neuvolapalvelujen perustana ovat terveystarkastukset ja niihin sisältyvä terveysneuvonta. Tärkeänä periaatteena on yhdenvertaisuus. Terveystarkastuksia ja neuvontaa annetaan kaikille lasta odottaville ja alle kouluikäisen lapsen vanhemmille. Palvelut tavoittavat lähes kaikki perheet.
– Palvelut ovat hyvällä tasolla, ja niitä käytetään innokkaasti. Tämä on äärimmäinen vahvuus, totesi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen .
Osa terveystarkastuksista on laajoja, koko perheen tarkastuksia. Tavoitteena on muodostaa yhteistyössä käsitys lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Tarvittaessa sovitaan perheen omista tai palvelujärjestelmän toimenpiteistä. Kun perhe saa yksilöllistä tukea varhain, vältytään ongelmien kärjistymiseltä.
Valitettavasti korona rapautti neuvolapalveluja.
– Korona-aikana neuvolahenkilöstöä siirrettiin rokotustehtäviin. Leikki-ikäisten terveystarkastuksia vähennettiin, ja vanhemmille voitiin tarjota tukea entistä vähemmän, vaikka tuen tarve kasvoi, Hakulinen kertoi.
– Neuvolapalvelut tulee nyt palauttaa ennalleen. Laadukkaat ehkäisevät palvelut ovat kansanterveyden perusta, Hakulinen painotti.
Haasteet ovat muuttuneet
Lasten yleisimmät terveysongelmat ovat nykyään tyystin erilaisia kuin neuvolatoiminnan alkuaikoina.
– Eniten ongelmia aiheuttavat ylipaino, liikkumattomuus ja älylaitteet, joihin yhä pienemmät lapset koukuttuvat, kertoi Helsingin kaupungin neuvolalääkärinä työskentelevä Mikaela Grotenfelt-Enegren .
– Raskaana olevien yleisimpiä ongelmia ovat ylipaino, diabetes ja mielenterveydelliset haasteet, kuten masennus. Huoli tulevaisuudesta tulee yhä useammin esiin neuvolakäynneillä. Vanhemmat ovat huolissaan muun muassa vakavista ympäristöongelmista.
Uusia haasteita neuvolatoiminnalle tuovat myös monikulttuurisuus ja perheiden monimuotoisuus.
– Suomessa tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia perheistä on maahanmuuttajia, ja Helsingissä osuus on vielä suurempi. Tämä tuo neuvolatyöhön kielellisiä ja kulttuurisia haasteita, Grotenfelt-Enegren totesi.
Myös perheiden monimuotoisuus on otettava huomioon palveluissa. Niin sanottujen perinteisten ydinperheiden lisäksi on yhä enemmän yhden vanhemman perheitä, sateenkaariperheitä, sijaisperheitä, uusperheitä ja muita, joilla on omat erityispiirteensä.
– Mittaamme, punnitsemme ja rokotamme lapsia edelleenkin, mutta ne ovat vain pieni osa siitä, mitä teemme. Mahdollisuutemme vaikuttaa perheiden terveyteen ja hyvinvointiin ovat hyvät, Grotenfelt-Enegren sanoi.
Tarvitaanko neuvoloita tulevaisuudessa?
Maailma on muuttunut sadassa vuodessa paljon. Tarvitaanko enää universaalia, jokaiselle äidille ja lapselle suunnattua palvelua terveyden seurantaan?
– Jos vastaus on kyllä, resurssit neuvolatoimintaan on turvattava. Jos vastaus on ei, on mietittävä, miten vastaavat palvelut järjestettäisiin toisin, sanoi ylilääkäri Ritva Halila sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Resurssien riittävyyden lisäksi nykyhaasteita Halilan mukaan ovat muun muassa väestön hyvinvointierot, kuntien vaihtelevat käytännöt sekä korona ja muut terveydenhuollon voimavaroja sitovat ilmiöt.
Moni juhlaseminaariin osallistujista oli huolissaan neuvolatoiminnan asemasta tulevilla hyvinvointialueilla. Ketkä pitävät neuvoloiden puolia?
– Miten tästä eteenpäin? Tietoa on, toivottavasti myös viisautta riittää tulevaisuudessa, totesi arkkiatri Risto Pelkonen .
Tallenne seminaarista on katsottavissa osoitteessa www.laakariliitto.fi/neuvola100 .
