Jäsen

Romahtaako perusterveydenhuolto?

Hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset ovat hirvittävän huolestuttavia, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila.

Sari Kosonen

Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessä kolmen miljardin euron sopeutuksista jo aiemmin päätettyjen kuuden miljardin euron lisäksi. Myös hyvinvointialueisiin kohdistuu uusia säästöjä.

Lue lisää: Kehysriihi: uusia säästöjä soteen

Lääkäriliitto pitää pahimpana takaiskuna hoitotakuuseen puuttumista.

– Hoitotakuun muuttaminen neljästätoista vuorokaudesta kolmeen kuukauteen merkitsee käytännössä sen purkamista, kommentoi liiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila .

Säästöjä ei voi tehdä muuten kuin henkilöstövähennysten tai lomautusten kautta. Se merkitsee palvelujen heikentymistä ja hoitojonojen pidentymistä.

– Pidän hallituksen tekemiä päätöksiä hirvittävän huolestuttavina. Erityisen ikävää on, että hallitus on vetämässä mattoa alta juuri, kun osassa maata on päästy eteenpäin perusterveydenhuollon kehittämisessä. Viesti on äärimmäisen huonosti ajoitettu, Mattila sanoo.

Hyvinvointialueilla on näytön paikka

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin hallitus on päättänyt lisätä huomattavan summan rahaa.

– Kun hallitus karsii julkisen perusterveydenhuollon rahoitusta samalla kun nostaa Kela-korvauksia, tuntuu siltä, että julkista perusterveydenhuoltoa ei haluta enää ylläpitää. En usko, että vallanpitäjillä oikeasti on tällaista visiota, mutta sellaisena se näyttäytyy, Mattila sanoo.

Hallituksen päätökset vauhdittavat maksukykyisten kansalaisten mahdollisuuksia hankkia yksityisen sektorin palveluja. Julkisen sektorin jo nyt haastava henkilöstötilanne pahenee, kun yritykset rekrytoivat lisää henkilöstöä.

– Hyvinvointialueilla on nyt näytön paikka. Odotan niiltä yhteistä kannanottoa perusterveydenhuollon puolesta mahdollisimman pian. Työntekijät tarvitsevat luottamusta tulevaisuuteen, Mattila painottaa.

Erikoissairaanhoidon säästöt ovat arvoitus

Hallitus päätti kehysriihessä myös rajata erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa. Esimerkkinä se mainitsi ”estetiikkaa lähenevän plastiikkakirurgian”. Tämä on outoa.

– Julkisissa sairaaloissa ei ole esteettistä kirurgiaa. On toistaiseksi auki oleva asia, miten palveluvalikoimaa todellisuudessa tullaan karsimaan, Mattila sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on väläyttänyt ratkaisuksi Käypä hoito -suosituksien muuttamista.

– Lääkäri tekee autonomiansa perusteella hoitopäätökset vaikuttavimmista hoitovaihtoehdoista potilaansa kanssa sopien. Riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia Käypä hoito -suosituksia ei voi muokkailla poliittisin perustein, Mattila torppaa.

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030