Resurssipula ja ajan puute haittaavat erikoistumista
Lääkäriliitto on teettänyt analyysin siitä, miten erikoistuvien lääkärien koulutuspaikka voisi kehittää toimintaansa.
Koulutuspaikkakysely on suomalaisten erikoistuvien lääkärien koulutusolosuhteita kartoittava tutkimus. Kohderyhmänä ovat yleislääketieteen erityiskoulutusta tai erikoislääkärikoulutusta suorittavat.
Kysely on toteutettu viitenä peräkkäisenä vuotena 2017–2021. Aloitteen tutkimukseen teki Nuorten Lääkärien Yhdistys, joka toteutti ensimmäisen kyselyn itsenäisesti. Lääkäriliiton tutkimustiimi on ollut mukana kyselyn suunnittelussa ja toteutuksessa vuodesta 2018. Vuonna 2022 kyselysarjassa pidettiin välivuosi, ja uuden tutkimuksen sijaan analysoitiin aiempien vuosien vastauksia syvällisemmin.
– Arvioimme, että edellisten vuosien vastauksissa on vielä kirkastumatonta tietoa. Sen takia päätimme teettää avovastauksista tekoälyanalyysin, kertoo Lääkäriliiton tutkija Peppiina Saastamoinen.
Avovastaukset liittyvät kysymyksiin siitä, miten koulutuspaikka voisi kehittää toimintaansa koulutettavan näkökulmasta. Lisäksi analysoitiin tärkeimpiä syitä annetuille suositteluarvioille.
Kehittämiskysymyksessä nousivat tärkeimpinä aiheina esille resurssipula ja ajan puute.
– Tämä näkyi muun muassa siinä, että erikoistuva lääkäri ei saanut jäädä koulutettavan rooliin, vaan toimi täysipainoisena työvoimana. Tällöin oppiminen kärsi, Saastamoinen sanoo.
Osa vastaajista koki, että heistä pyritään ottamaan kaikki mahdollinen irti. Lisäksi he kokivat joutuneensa liian vastuulliseen asemaan.
Kysymyksen yhteydessä nousi esiin myös toive työelämän joustoista. Vanhempainvapaisiin kaivattiin myönteistä suhtautumista, ja pienten lasten vanhemmille joustavia työaikoja.
Työn kuormitus ei saa olla liian suuri
Mitkä tekijät sitten vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti erikoistuva suosittelisi senhetkistä koulutuspaikkaansa ystävälle tai kollegalle? Tärkeää on hyvä työyhteisö ja ilmapiiri. Avainasioita ovat luottamus, riittävä tuki ja yhteistyö.
– Hyvä työilmapiiri mahdollistaa ammatillisen kasvun, positiivisen ajattelun ja asenteen. Jos työilmapiiri koetaan hyväksi, siedetään paineitakin paremmin, Saastamoinen toteaa.
Tärkein yksittäinen selittävä tekijä halukkuudelle suositella koulutuspaikkaa oli vastaajan arvio siitä, että työn kuormittavuus mahdollistaa oppimisen. Jos töitä on liikaa, on jatkuva kiire tai tilanne on sekasortoinen, ei perehdyttämiselle ja oppimiselle ole kunnollisia mahdollisuuksia.
Vastaajat arvostivat systemaattista otetta koulutuksen toteuttamisessa. Osa vastaajista oli huolissaan oppimistavoitteiden täyttymisestä ja erilaisten käytännön taitojen oppimisesta. Erikoistuvan ohjaus pitäisi suunnitella strukturoidummin ja hyvissä ajoin, ja varmistaa, että kaikilla on nimetty ohjaaja. Koulutukseen pitäisi panostaa riittävästi niin koulutettavien kuin kouluttajienkin työaikaa.
Analyysissa käytettiin Wordloom® -työkalua, joka tunnistaa aineistossa yleisimmin näkyvät aihepiirit, keskustelun sävyn sekä aiheiden aseman suhteessa koko aineistoon. Analyysin teki Iloom Oy.