”Päivystysyksikön tulee olla turvallinen oppimisympäristö”
Yliopistollisissa sairaaloissa lähes kolme neljästä koulutettavasta lääkäristä kokee päivystystyön lisäävän kuormitusta merkittävästi.
Päivystystyö jo valmiiksi raskaan työn lisänä, lisääntynyt kiire sekä palautumisen haasteet nousivat Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen Koulutuspaikkakyselyssä esiin kuormitusta kasvattavina tekijöinä.
Palvelujärjestelmän muutoksia tehtäessä tulee muistaa, ettei päivystyspisteitä voida vähentää ilman riittävää resurssien kohdentamista jäljelle jääviin yksiköihin.
Terveydenhuollon päivystystoimintaa keskitettiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuutosta vuonna 2017. Ympärivuorokautinen päivystys koottiin suuriin yhteispäivytyksiin, eikä pieniä päivystysyksiköitä enää käytännössä ole. Keskittäminen on lisännyt päivystysten työmäärää.
Hallituksen kehysriihessä päättämät toimet vähentävät ympärivuorokautisesti päivystävien yksiköiden määrää entisestään.
– Kun palvelujärjestelmästä vähennetään päivystyspisteitä, tehtävien organisoinnin ja riittävän resurssoinnin tärkeys korostuu jäljelle jäävissä, yhä suurenevissa päivystysyksiköissä, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila tiedotteessa .
Koulutuspaikkakyselyyn vastausten perusteella päivystystyö lisää merkittävästi kuormitusta kaikissa toimipaikoissa, mutta erityisesti yliopistosairaaloissa.
Merkittävä osa päivystävistä lääkäreistä on koulutettavia, ja päivystystyö on monilla erikoisaloilla tärkeä osa lääkärin koulutusta. Koulutuksellisuuden turvaamiseksi kuormitus ei saa olla kohtuutonta.
– Jokaisen päivystysyksikön tulee olla turvallinen oppimisympäristö. Tällaisessa ympäristössä koulutettava lääkäri saa laadukkaan perehdytyksen talon tapoihin, konsultaatiokäytännöt on rakennettu koulutettavien tarpeita kuunnellen, ja työvuorosuunnittelu mahdollistaa palautumisen sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen, painottaa NLY:n varapuheenjohtaja Katariina Seittenranta .
