”Omavalvonnan pitää toimia”
Kati Myllymäkeä kiitettiin potilasturvallisuuden puolestapuhujana.
Lääkärien ammatinharjoittamisoikeuksien poistamista ja rajoittamista koskevat päätökset ovat harvinaisia, mutta niitä kuitenkin tapahtuu vuosittain. Valviran ylijohtaja Markus Henriksson puhui aiheesta Lääkäriliiton eläkkeelle jäävän toiminnanjohtajan Kati Myllymäen läksiäistilaisuudessa Lääkäriliitossa viime viikon torstaina.
Sosiaali- ja terveysministeriön lupa- ja valvontaviraston (Valviran) tilastojen mukaan ammattioikeuden rajoituksia oli viime vuonna 31 ja ammattioikeuden menetyksiä 5. Vuoden 2011 jälkeen edellä mainitut luvut olivat huomattavasti nykyistä suuremmat. Se johtui vuoden 2011 valelääkäripaljastuksista.
– Valelääkäriskandaalin jälkeen meille alkoi tulla aiempaa enemmän ilmoituksia, kertoo Henriksson.
Hänen mukaansa Kati Myllymäki toimi ihailtavan aktiivisesti potilasturvallisuuden puolesta valelääkäriskandaalin aikana. Henriksson painotti puheessaan, että vastaavissa tilanteissa tulisi työyhteisössä tehdä kaikki mahdollinen ennen kuin asiasta ilmoitetaan Valviraan.
Hänen mukaansa ensin tulisi kysyä asiasta neutraalisti, mutta suoraan kollegalta itseltään. Sen jälkeen pitäisi puhua esimiehen kanssa. Jos nämä eivät auta, tulisi asia ottaa esille työtovereiden kanssa, ja tarvittaessa luottamusmiehen, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Sen jälkeen pitäisi vielä puhua uudelleen esimiehen kanssa ennen yhteydenottoa Valviraan.
– Omavalvonta ei ole valinta, vaan sen pitää toimia. Se on potilasturvallisuustyötä, joka kuuluu uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Valvira ja aluehallintovirastot ovat vain toteutumisen varmistajina.
Perhe ei ole naisen urapolun este
Samassa tilaisuudessa Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe puolestaan puhui historian merkittävistä naisvaikuttajista. Puheessaan hän nosti esiin Kati Myllymäen ansion Lääkäriliiton ensimmäisenä naispuheenjohtajana. Myllymäki on toiminut myös Maailman lääkäriliiton puheenjohtajana vuosina 2002–2003. Tilaisuudessa hänen toimintaansa kunnioitti etäyhteyden avulla järjestön nykyinen puheenjohtaja Heidi Stensmyren .
Kolben mukaan naisten akateemisen etenemisen este eivät ole perhe ja lapset, kuten yleisesti on annettu olettaa.
– Todellisuudessa perhe ja lapset vain tukevat urapolkua, jos muita esteitä tulee. Suurimmat esteet etenemisessä ovat ennakkoluulot, epäily, unohtaminen ja ohittaminen, sanoi Kolbe.
Hän kuitenkin jatkoi, että Suomessa urapolun ovet ovat avautuneet naisille varsin mutkattomasti.
– Koulutuspolku on syvällä suomalaisuudessa, alkaen Kiven Seitsemästä veljeksestä.
Kolbe nosti puheessaan esille kiinnostavia vuosilukuja. Esimerkiksi suomalaisnaisille tuli mahdolliseksi tehdä työtä ilman miehen lupaa vasta maan itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1919.
Tilaisuudessa kuultiin myös arkkiatri Risto Pelkosen puheenvuoro rakkaalle kollegalleen.
– Kati Myllymäki on toiminut työssään oikeuden, rauhan ja totuuden puolesta, kiteytti Pelkonen.
