Omalääkärimallille tukea Pohjoismaista

Pohjoismaissa on hyviä kokemuksia malleista, joissa on panostettu hoidon jatkuvuuteen, ilmeni liiton järjestämässä seminaarissa.

Lääkäriliiton järjestämässä seminaarissa esiintyivät Pohjoismaiden yleislääkäriyhdistysten puheenjohtajat. Kuvassa Margrét Ólafía Islannista.

Lääkäriliitto järjesti seminaarin Pohjoismaiden ja Viron perusterveydenhuollon järjestelmistä 23. elokuuta. Tavoitteena oli esitellä tiiviisti maiden perusterveydenhuollon malleja, vahvuuksia ja heikkouksia. Tilaisuus oli suunnattu valtionhallinnon ja hyvinvointialueiden edustajille.

Puhumaan oli saatu Pohjoismaiden yleislääkäriyhdistysten puheenjohtajat Marte Kvittum Tangen (Norja), Magnus Isacson (Ruotsi), Roar Maagaard (Tanska), Margrét Ólafía (Islanti) ja Juha Auvinen (Suomi). Lisäksi esiintyivät Tarton yliopiston professori Ruth Kalda (Viro) sekä Woncan (World Association of Family Doctors) presidentti Anna Stavdal.

Seminaarin sisältö oli varsin ajankohtainen, sillä Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi tukea hyvinvointialueita avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyön lisäämisessä yksityisten palvelutuottajien kanssa hyödyntäen Suomessa ja Pohjoismaissa kehitettyjä toimintamalleja.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallin hyödyntäminen perusterveydenhuollon vahvistamisessa sekä ammatinharjoittajamallin hyödyntämisen selvittäminen.

Yksi asia yli muiden

Esityksissä korostui yksi asia yli muiden: hoidon jatkuvuuden tärkeys. Kun sama yleislääkäri hoitaa potilasta, hoidon laatu paranee ja sairastuvuus sekä kuolleisuus vähenevät. Samalla terveydenhuollon palveluiden kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee. Tästä on hyviä kokemuksia varsinkin Norjassa ja Tanskassa.

Hoidon jatkuvuuden edut on todettu myös sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemassa Omalääkäri 2.0 -selvityksessä. Juha Auvinen oli yksi sen tekijöistä.

– Oulussa on pilotoitu uutta omalääkärimallia. Sen käytöstä on jo hyviä kokemuksia, Auvinen kertoi.

Yleislääkäreitä kaivataan lisää

Vaikka perusterveydenhuolto on eri maissa järjestetty eri tavoin, mailla on myös yhteisiä haasteita. Näitä ovat muun muassa lääkäripula erityisesti haja-asutusalueilla. Yleislääkäreitä tarvitaan lisää.

Myös lääkärien liiallinen työkuormitus koettiin yleisesti ongelmaksi. Se voi johtaa uupumukseen tai alan vaihtoon.

– On tärkeää, että lääkäri voi vaikuttaa siihen, millainen oma työpäivä on. Myös tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on olennaista, Maagaard totesi.